Lähde ruskaretkelle Lappiin – vinkit parhaisiin päiväpatikointikohteisiin

Syyskuun puolivälin paikkeille osuva ruska on yksi suosituimmista syistä matkustaa Lappiin, eikä ihme. Tunturiluonnon väriloistossa mieli elpyy ja olo virkistyy. Näin löydät parhaille patikointipaikoille ja nautit syksyn hurmaavimmista värikylvyistä.

Elo-syyskuun vaihteessa se iskee: polttava tarve päästä patikoimaan tunturiluontoon. Väriloiston lisääntyessä kuume vain kasvaa ja polulle on pakko päästä. En tiedä juuri mitään kauniimpaa kuin keltaisen, oranssin ja punaisen väreissä leiskuva maisema.

Paras ruska osuu yleensä syyskuun puoliväliin. Käsivarren Lapissa Kilpisjärvellä kaunein ruska-aika on usein jo hieman aiemmin, syyskuun ensimmäisellä viikolla.

Maaruska leiskuu punaisen, oranssin ja keltaisen väreissä. Kuva on otettu Kilpisjärvellä 7. syyskuuta. (Kuva: Liisa Kuittinen)

Lappi tarjoaa lukuisia vaihtoehtoja ruskaretkeilyyn. Listasin omat suosikkikohteeni, joiden hyvin merkityt patikkapolut soveltuvat myös kokemattomalle patikoijalle.

1. Kilpisjärvi

Noin sadan asukkaan Kilpisjärvi sijaitsee havupuurajan yläpuolella aivan Suomi-neidon käsivarren kärjessä. Maisemaa hallitsevat tunturiylängöt sekä mahtava Saanatunturi, jonka näkeminen sykähdyttää aina. Tunnelma kolmen valtion – Suomen, Ruotsin ja Norjan – rajamaille sijoittuvassa kylässä on retkeilyhenkinen ja kosmopoliitti.

Pienessä kylässä on monia majoitusvaihtoehtoja, kuten aivan Saanatunturin juurella sijaitseva Retkeilykeskus eli Retku. Itse majoituin viimeksi Kilpisjärvellä vieraillessa Lapland Hotels -ketjuun nykyisin kuuluvassa, perinteikkäässä Hotelli Kilpiksessä, jonka ehdoton valtti on mahdollisuus päästä iltaisin saunomaan Kilpisjärven rannalla sijaitsevaan saunaan.

Hotelli Kilpiksen rantasaunasta pääsee pulahtamaan kirkkaaseen Kilpisjärveen. Vesi on taatusti raikasta. (Kuva: Liisa Kuittinen)

Kilpisjärvellä on monentasoisia helposti saavutettavia patikkapolkuja. Helpoin tapa päästä ihailemaan Saanatunturia ja sen ympäristöä on kavuta Salmivaaran laelle. Polku Salmivaaralle lähtee Salmivaarantieltä Kilpisjärven luontotalon läheisyydestä. Nousua on vain 120 metriä, ja edestakaista kävelymatkaa tulee noin kolmen kilometrin verran.

Salmivaaran laelle johtava polku on merkitty hyvin. (Kuva: Liisa Kuittinen)
Salmivaaran päältä (595 m) aukeaa näkymät Saanalle ja Kilpisjärvelle. (Kuva: Liisa Kuittinen)

Ehdoton vierailukohde Kilpisjärvellä on tietysti Saanatunturi. Saanan laelle vievällä polulla on mittaa neljä kilometriä; edestakaista matkaa kertyy siis kahdeksan kilometrin verran. Aiemmin Saanalle johtivat portaat, mutta ne purettiin kesällä 2017. Metsähallituksen suunnitelmissa on rakentaa Saanalle uusi polku ja uudet portaat, mutta toistaiseksi tunturille kavutaan ilman portaita.

Saanan laelta (1029 m) näkee pitkälle Norjaan asti. (Kuva: Liisa Kuittinen)

Pidempää päiväretkeä kaipaavan kannattaa suunnata Mallan luonnonpuistoon. Suomen vanhimman, vuonna 1916 perustetun luonnonpuiston halki kulkee 11 kilometrin mittainen merkitty polku, joka on osa kuulua Kalottireittiä.

Mainion päiväretken saa, kun matkustaa Kilpisjärvellä liikennöivällä Malla-laivalla järven yli Koltalahteen, patikoi sieltä kolmen kilometrin matkan kolmen valtakunnan eli Suomen, Ruotsin ja Norjan rajapyykille ja jatkaa rajapyykiltä matkaa Mallan polulle. Näin kulkiessa patikointimatkaa kertyy 14 kilometriä ja patikointi päättyy Mallan pysäköintipaikalle Käsivarrentien varteen.

Kolmen valtakunnan rajapyykki on suosittu nähtävyys. Malla-laivalta on sinne kolmen kilometrin kävelymatka. (Kuva: Liisa Kuittinen)
Mallan polku kulkee tunturiylängöllä, jolla kasvaa harvinaisia kasveja. Luonnonpuistossa ei saa liikkua muualla kuin merkityllä polulla. (Kuva: Liisa Kuittinen)

2. Pallas

Muoniossa sijaitseva Pallas on pieni tunturikeskus, josta puuttuu kaikenlainen häsellys ja hälinä. Sen ytimessä on Pallastunturin luontokeskus ja nostalginen Pallas-hotelli, jonka vanhin osa on vuodelta 1948. Hotelli kuuluu nykyisin Lapland Hotels -ketjuun.

Luontokeskukselta on helppo lähteä Pallaksen lähireiteille upeaan Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon. Lähirengasreittejä ovat esimerkiksi yhdeksän kilometrin mittainen Taivaskeron-kierros ja seitsemän kilometrin Palkaskeron-kierros. Taivaskeron-kierros nousee Pallastuntureiden korkeimmalle huipulle, Taivaskerolle, jossa sytettiin Helsingin vuoden 1952 olympialaisten olympiatuli.

Pallastuntureiden ketjussa on monta huippua eli keroa. Korkein on Taivaskero. (Kuva: Liisa Kuittinen)
Taivaskeron huipulla (807 m) pilvet ovat lähellä. (Kuva: Liisa Kuittinen)

Vuonna 1938 perustettu, kahdeksankymppinen Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on kävijämäärältään Suomen suosituimpia kansallispuistoja. Silti poluilla saa yleensä kulkea kaikessa rauhassa.

3. Pyhä-Luosto

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston kanssa samana vuonna Lappiin perustettiin myös toinen kansallispuisto, Pyhätunturin kansallispuisto, joka tunnetaan nykyisin Pyhä-Luoston kansallispuistona. Sodankylän ja Pelkosenniemen rajalla sijaitseva Pyhä-Luoston kansallispuisto tarjoaa Pallas-Yllästunturin kansallispuiston tapaan ruskaretkeilijälle monia patikointivaihtoehtoja.

Majoittua voi esimerkiksi Pyhälle, jonka majapaikoista on helppo päästä patikkapoluille. Neuvoa ja vinkkejä patikkapoluille saa luontokeskus Naavasta.

Pyhä-Luoston päiväreiteille on hyvät opasteet luontokeskus Naavasta Pyhätunturin ytimestä. (Kuva: Antti Kero)

Yksi parhaista reiteistä on 14,5 kilometrin mittainen Noitatunturin valloitus, joka nousee Pyhätunturin korkeimmalle huipulle, Noitatunturille, ja kulkee upean Isokurun halki. Maasto on osin kivikkoista ja vaikeakulkuista, mutta vaivan palkitsevat upeat näkymät.

Suomen suurin kuru, Isokuru, on vaikuttava näky. (Kuva: Antti Kero)

Lue lisää vinkkejä Lapin-matkalle Tripsterin Lappi-oppaasta. Majoitusvaihtoehtoihin voit tutustua Lappi-oppaan Majoitus-sivulla.

© Liisa Kuittinen

Liisa Kuittinen

Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva toimittaja ja tekstityöläinen, joka muutti marraskuun lopussa 2014 Sodankylään keskellä syvintä kaamosta. Rakastaa Lapin kirkkaita keväthankia ja valoisia kesäöitä. Tekee päiväretkiä tunturiin ja haaveilee pitkästä vaellusretkestä Kevon kanjoniin.

Kommentit:

Outi 28.09.2018 10:20

Olipa upeita kuvia ja tuli kyllä sellainen fiilis, että tuonne on päästävä. Hetki pitää vielä odottaa, että lapset vähän kasvaa ja jaksavat myös sitten patikoida mukana. Onko vinkkejä, mikä olisi lasten kanssa sopiva kohde?

Vastaa
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Liisa Kuittinen 29.09.2018 08:37

Hei Outi, kiva kuulla, että inspiroiduit. Joo, ruska on mahtavaa patikointiaikaa. Erityisesti tänä vuonna Lapissa on ollut komea ruska. Kilpisjärvi on upea ja onnistuu lastenkin kanssa, koska siellä on myös helpompia reittejä, kuten Tsahkaljärvelle menevä polku. Myös Malla-laivalta Kolmen valtakunnan rajalle johtava reitti (3 km) on helppo, ja sillä näkyi patikoivan myös alle kouluikäisiä lapsia. Lapsiperheet palasivat Kolmen valtakunnan rajalta takaisin Malla-laivalle, itse jatkoin matkaa vielä Mallan luonnonpolulle.

Mutta ehkä pienten lasten kanssa mukavinta ja helpointa on jossakin tunturikeskuksessa, esimerkiksi Pyhällä. En tiedä, mitä mieltä olet Levistä, mutta se voisi olla lasten kanssa sikäli kiva paikka, että siellä on yksi Suomen hienoimmista kylpylöistä, eli sieltä löytyy myös muuta puuhaa. Jos siis lapsesi tykkäävät kylpylöistä, se on ehdottomasti kokemisen arvoinen paikka.

Vastaa
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *