Ruisrock 2019 vauvan kanssa – hitti vai huti?

Ruisrockissa vauvan kanssa. Kuva: Tero Kujala

Lähdin reilun vuoden ikäisen vauvani kanssa Ruisrockiin kolmeksi päiväksi testaamaan pystyykö lapsen kanssa nauttimaan menosta Suomen vanhimmilla festareilla.

Ihmisiä vilistää ohi satapäin. Heistä suurin osa on nuoria, joiden ikä lienee parikympin molemmin puolin. Naisilla on kasvoillaan glitter-tatuointeja, hiuksilla kukkaseppeleet ja päällä hempeitä mekkoja. Monien olalla roikkuu Marimekon tekstikassi. Festarin miesten parissa suosiossa ovat erilaiset naamiaisasut sekä humoristiset T-paidat. 

Musiikki raikaa esiintymislavoilta, aurinko paistaa ja festarimeininki oli parhaimmillaan. Silloin joku huomaa väentungoksessa jotain erikoista.

-Mitä! Täällä on vauva! Hei tulkaa kattoo! Voi kuinka söpö! Missä sen äiti on?, nuori tyttö ihmettelee kavereilleen.

-Tässähän minä, huikkaan varovaisesti eteenpäin vaappuvan kiharapäisen taaperoni vierestä. 

Juhlijat huokaavat helpotuksesta, ettei vaavi ole sentään yksin lähtenyt Ruisrockaamaan. Tytöt kertovat sen jälkeen kilpaa minulle, kuinka vauvani on maailman söpöin ja ihanin, ja kuinka heilläkin on vauvakuume, mutta ovat vielä liian nuoria moiseen vastuuseen.

Ruisrockissa vauvan kanssa. Kuva: Mirva Lempiäisen kotialbumi
Kuva: Mirva Lempiäisen kotialbumi

Huomiota riittää

Kolmen päivän aikana vaelsimme useaan otteeseen Rantalavalta Niittylavalle ja sieltä Sateenkaari-lavalle, ruokakojuille ja anniskelualueille. Missään ei näkynyt muita vauvoja tai taaperoita. VIP-alueella sentään huomasin muutaman alakouluikäisen lapsen.

Minne sitten menimmekään, huomio oli taattua. Juhlakansa tuli herkästi juttelemaan minulle ja vauvalle, ja osa halusi ottaa meistä kuvia. Bebeni oli erityisessä suosiossa iltaisin, kun hänellä oli päällään Halloween-tyyppinen musta lepakkopuku siipineen ja pikkuisine korvineen. Hänen faniensa joukkoon lukeutui yllättävän paljon myös nuoria miehiä.

Kun kannoin jälkikasvuani selässäni kantorepussa, takaamme kuului säännöllisin väliajoin erilaisia riemunhuudahduksia: Oi mikä ihanuus tuolta repusta kurkistaa! Katsokaa tuota! Joku on ottanut tänne vauvan mukaan! Vauvan eka Ruisrock! Nyt se nukkuu. Pääsisinpä minäkin noin mukavaan paikkaan nukkumaan!

-Nyt sun täytyy tuoda hänet tänne joka vuosi jotta hän voi sitten aikuisena sanoa käyneensä täällä 1-vuotiaasta lähtien, ehdotti muutamakin festarikävijä.

Myös pariskunnat hymyilivät meille iloisina kun törmäsimme heihin K-18 anniskelualueilla. Osa tuli kertomaan omista lapsistaan, jotka olivat Ruisrockin ajan mummolassa hoidossa. Ikävä oli kuulemma kova. Kehotin heitä ottamaan lapset ensi kerralla mukaan, ja kerroin oman kokemukseni olleen varsin positiivinen.

Yksi vanhempi mies alkoi jopa kyynelehtimään nähdessään vauvani – tämän nuoren festarivieraan näkeminen sai miehen muistelemaan omaa ensimmäistä Ruisrockiaan juuri mopon saaneena pojankloppina.

Lisäksi vielä viimeisen festaripäivän iltana eräs tyttö kiitteli vuolaasti minua, että olin tullut rohkeasti Ruisrockiin vauvan kanssa. 

-Hyvä, että näytät ihmisille, että vauvankin kanssa voi liikkua ihmisten ilmoilla, hän sanoi. 

Hän myös vannotti, että kasvattaisin taaperostani avomielisen lapsen, joka hyväksyy erilaiset ihmiset eikä pelkää vaikka ympärillä riittäisi menoa ja meininkiä. 

Tällaiseen kasvatustavoitteeseen Ruisrock 2019 oli toki aivan omiaan – paikalla pyöri kolmen päivän aikana noin 105 000 ihmistä, ja yhtenä tämän vuoden teemoista oli yhdenvertaisuus ja kaikenlaista erilaisuutta suvaitseva festivaalikulttuuri.

Ruisrockissa vauvan kanssa. Kuva: Mirva Lempiäisen kotialbumi
Ruisrockissa vauvan kanssa. Kuva: Mirva Lempiäisen kotialbumi

Suomen festarikulttuuri kaipaa ravistelua

Vauvaa mukana kuljettavana Ruisrockaajana koin toisinaan olevani varsin erilainen festarivieras. Useimmiten saamamme huomio oli positiivista, mutta mahtui joukkoon toki myös muutama närkästynyt kommentti. Niistä kärkkäimmän kuulin ollessani Niemennokan K-18 anniskelualueella tervehtimässä tuttuja.

-Tämä ei ole mikään lasten paikka, huomautti ohi kulkenut nuori nainen.

Myös muutaman muun suusta kuulin tyytymätöntä mutinaa, tyyliin ”miksi joku tuo vauvan festareille?”. Jätin marisijat omaan arvoonsa, sillä lapsukaiseni tuntui olevan hyvin tyytyväisenä mukana. Hän mm. jammaili hauskasti Paula Vesalan tahtiin, ja juoksenteli iloisena ympäriinsä Bad Bunnyn keikalla sateesta huolimatta. Maasta löytyneet pullot, tölkit ja nuuskapurkit olivat hänelle myös loppumaton ilonlähde. Pikkuinen nautti silminnähden uusien naamojen näkemisestä ja jaksoi hymyillä tuntien ajan. Välillä hän tietysti kiukutteli hetkisen kun nälkä ja väsymys yllättivät, mutta siihen auttoivat tankkaustauko ja pienet nokkaunet kantorepussa.

Lauantai-iltana kotimatkalla festarin vesibussissa törmäsin myös toiseen vauvansa Ruisrockiin tuoneeseen naiseen. Pienen jutustelun jälkeen minulle selvisi, että hän oli Emilia Mikkola, Flow Festivalin tuotantopäällikkö. Mikkola sanoi miettineensä hyvän aikaa uskaltaisiko tuoda 10 kuukauden ikäisen tyttärensä mukaan Ruisrockiin, joka on profiloitunut viime vuosina nuorten juhlaksi. Lopulta hän päätyi tulemaan paikalle vauvoineen päivineen. 

Mikkola kertoi pelänneensä Ruisrockissa kantorepussa kulkeneen vauvansa puolesta muutamaan otteeseen, kun joku maistissa ollut festarivieras oli horjahtanut hänen suuntaansa. Itsekin koin pari samanlaista hetkeä, mutta onneksi onnistuin aina nopeasti poistumaan lapsineni tieltä pois.

Mikkolan kaikki muut Ruisrockiin tulleet tuttavat jättivät jälkikasvunsa festareiden ajaksi hoitoon.

-Suomen festivaalikulttuurissa alkoholilla on niin iso rooli, ettei lapsia haluta ottaa mukaan häiritsemään omaa juhlimista, hän pohti. Aiheesta olisi hänen mukaansa hyvä herätellä enemmänkin keskustelua. 

Myös Suomen alkoholilainsäädäntö saa aikaan sen, että moni festivaali on kielletty alle 18-vuotiailta. Ruisrock on ikärajaton juhla, jonka vuoksi siitä on tullut etenkin vanhempien teinien suosikki. Ikärajan puuttuminen ei kuitenkaan tee siitä lapsiperheen festivaalia – siitä pitävät huolen mm. lastenrattaiden tuontikielto, sekä lapsille suunnatun ohjelman puuttuminen.

Mikkola kertoi, että Flow Festival yrittää omalta osaltaan muuttaa Suomen festivaalikulttuuria: tapahtumassa on tapana järjestää Perhesunnuntai. Tuolloin 0-10-vuotiaat lapset saavat tulla lipun ostaneen aikuisen kanssa iltapäivän ajaksi mukaan festivaalihumuun, ja heille järjestetään mieluisaa ohjelmaa. 

Ehkä jonain päivänä myös Ruisrock kehittyy lapsiystävällisempään suuntaan, mutta toki paikalle sopii jo nyt tuoda lapsia, kuten sain huomata. Minua ainakin ilahdutti juhlakansan positiivinen vastaanotto, ja lapseni ensimmäisestä Ruisrockista jäi meille paljon mukavia muistoja. 

Sanoisin siis, että ei todellakaan huti, vaan hitti!

Ruisrockissa vauvan kanssa. Kuva: Mirva Lempiäisen kotialbumi
Kuva: Mirva Lempiäisen kotialbumi

Lapsi mukaan festareille – TOP 5 vinkit

– Varustaudu hyvin: Ota mukaan vauvalle tai lapselle kuulosuojaimet, vaihtovaatteet, ruokaa joka ei vaadi lämmittämistä, vesipullo ja sadeviitta. Yleensä festareille ei saa tuoda sateenvarjoja.

– Tarkista festarin säännöt: Onko tapahtuma K-18? Tarvitseeko lapsi oman lipun? Saako anniskelualueille tuoda lapsia? Saako alueelle tuoda lastenrattaat vai tarvitsetko kantorepun? Ainakaan Ruisrockiin rattaita ei saa tuoda. Ruissi on kuitenkin muuten kyllä avoin kaikenikäisille, ja lapset saavat tulla huoltajan seurassa anniskelualueillekin aina klo 21 asti. 

– Pysy valppaana: Festareilla osa kansasta saattaa villiintyä liikaa päihteiden ansiosta. Huomaa ongelmatapaukset ajoissa ja kierrä heidät lapsen kanssa kaukaa jos mahdollista.

– Pysy taaempana keikoilla: Eturivin puserrukseen ei kannata lapsen kanssa lähteä. Musiikin kuulee kyllä kauempaakin ja yleisömassan takana pystytte tanssimaan paremmin. Mieti myös VIP-lipun hankintaa. Tuolloin pääset lähelle lavaa, mutta alueelle jossa on vähemmän tungosta. VIP-lippuun saattaa kuulua myös muita etuja, kuten Ruisrockissa vesibussikuljetus alueelle keskustasta.

– Ole joustava. Lapsen kanssa liikkeellä ollessa et välttämättä saa katsottua keikkoja alusta loppuun, tai et välttämättä ehdi paikalle juuri silloin kuin pitäisi. Älä anna sen häiritä. Nauti festarista lapsen ehdoilla ja iloitse siitä mitä näet ja koet, miettimättä sitä mikä ehkä jää väliin. Ehdit kyllä varmasti vielä monelle festarille yksinäsikin tulevaisuudessa.

Teksti: Mirva Lempiäinen

Mirva Lempiäinen

Pitkän linjan matkatoimittaja ja maailmankansalainen, joka on reissannut yli 80 maassa viidellä eri mantereella. Turun seudulta lähtöisin oleva ex-newyorkilainen, joka viettää nykyisin rentoa perhe-elämää Karibian Guadeloupella. Matkailun suhteen klassinen ylisuorittaja, jota vaivaa pahanlaatuinen FOMO (Fear of Missing Out).

Kommentit:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *