Nojatuolimatkoja historialliseen Helsinkiin + ilmainen äänikirjakokeilu

Helsinki on kotikaupunkini. Olen syntynyt Töölössä rapiat 40 vuotta sitten ja asunut Helsingin eri kaupunginosissa koko ikäni: Vesalassa, Malmilla, Pihlajamäessä, Punavuoressa, Ullanlinnassa, Kalliossa ja nyt Vallilassa. Ajatella, en ole koskaan asunut missään muualla kuin Helsingissä! Siis jos ei lasketa maailmanympärimatkalla vietettyä vuotta, jolloin asuin vähän siellä sun täällä, tai en oikeastaan missään.

Juttu sisältää mainoslinkkejä (ilmainen äänikirjakokeilu, Storytel).

Helsinki ei ole ainoastaan kotikaupunkini, vaan se on myös identiteettini. Olen viidennen polven stadilainen. Lapsuuteeni kuuluivat tarinat 1930-luvun Pukinmäestä, sotavuosien jälkeiseltä Malmilta ja 50–60-lukujen Rööperistä. Helsingin historia on minun historiaani. Siksi ahminkin mielelläni kirjoja, joiden tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin. Tunnistan niistä paikkoja, tapahtumia, historiallisen kontekstin ja elämäntavan – vaikka kyse olisikin fiktiosta.

Olen koronan aikana aloittanut juoksuharrastuksen ja ottanut tavaksi kuunnella äänikirjoja lenkillä. Juokseminen on nimittäin aika tylsää puuhaa, ja hyvän tarinan parissa lenkki hujahtaa kuin huomaamatta. Parissa kuukaudessa olen ehtinyt ahmia useamman Helsinki-aiheisen kirjan, joista ajattelin nyt vinkata teille. Osa kirjoista on myös aikaisemmin lukemiani.

Kaikki postauksessa mainitsemani teokset löytyvät Storytelin ääni- ja sähkökirjapalvelusta. Tripsterin lukijana saat maksuttoman kokeilukuukauden (30 päivää), kun rekisteröidyt tästä linkistä. Ilmainen äänikirjakokeilu ei sido tilaamaan, ja etu koskee vain uusia käyttäjiä.

Mestarillista Helsinki-kuvausta 1900-luvun alusta tähän päivään

En voi olla aloittamatta lempikirjailijastani ja esikuvastani Kjell Westöstä ja hänen Helsinki-aiheisista kirjoistaan. Erityisesti haluan nostaa esille vuonna 2006 ilmestyneen teoksen Missä kuljimme kerran, joka sai Finlandia-palkinnon samana vuonna ja oli Westön läpimurtoteos. Kirjan tapahtumat sijoittuvat vuosiin 1905–1938, ja tarina kulkee läpi suurlakon jälkitunnelmien, 1920-luvun kepeyden ja 1930-luvun poliittisen kuohunnan. Kirjan päähenkilöitä ovat – Helsingin lisäksi – rikkaiden perheiden lapset Lucie ja Cedi Lilliehjelm ja Eccu Widing sekä työläisperheen poika Allu Kajander. Kirja kertoo aikakauden tapahtumista, kuten kieltolaista, jazzin saapumisesta Suomeen ja 30-luvun poliittisista käänteistä, mutta myös yhteiskuntaluokkien välisestä jännitteestä ja traagisista ihmiskohtaloista.

Tarinankertojana Westö on aivan omaa luokkaansa. Hän rakentaa tapahtumat, miljööt ja henkilöhahmot niin taidokkaasti, että kirjat saavat lukijan pauloihinsa lumouksen lailla. Kirjojen ei toivoisi päättyvän lainkaan, ja kun ne väistämättä päättyvät, irti päästäminen on haikeaa. Olen ratkaissut asian niin, että luen Helsinki-sarjan läpi noin kerran vuodessa. Näin minun ei tarvitse luopua koskaan.

Missä kuljimme kerran -äänikirjan lukee loistava Eero Saarinen, jonka ääni on todella miellyttävää kuunneltavaa.

Lue/kuuntele ehdottomasti myös muut Helsinki-sarjan teokset!  Leijat Helsingin yllä (1996) kertoo suomenruotsalaisen helsinkiläisperheen tarinan 1960-luvulta 1990-luvulle. Isän nimeen (2000) on tarina kolmen sukupolven miehistä Helsingissä 1900-luvun alkupuolelta tähän päivään. Älä käy yöhön yksin (2009) sijoittuu Kallioon ja Punavuoreen 1960-luvulta eteenpäin ja kertoo kolmen kaveruksen haaveista pop-musiikin parissa. Rikinkeltainen taivas (2017) kolmen sukupolven kuvaus 1960-luvulta tähän päivään. Kirjat ovat itsenäisiä teoksia ja ne voi lukea missä järjestyksessä vain, mutta ne limittyvät toisiinsa henkilöhahmojen kautta. Nämä kaikki löytyvät Storytelistä ääni- ja e-kirjoina, suomeksi ja ruotsiksi.

Helsinki kirjat
Vallilanlaakson sorsalammikon kohdalla lenkki on jo päässyt vauhtiin ja tarina napannut otteeseensa. © Arto Pasanen

Mies, joka rakensi Helsingin

Jukka Viikilän esikoisromaani Akvarelleja Engelin kaupungista on ollut lukupinossani siitä asti, kun se voitti Finlandia-palkinnon vuonna 2016. Ja voi, miksi luin (eli kuuntelin) sen vasta nyt! Kerrassaan upea teos! Kaunista, runollista, rikasta, kerroksellista proosaa, jota tekee mieli makustella kielen päällä lause ja virke kerrallaan, viipyillen, nautiskellen.

Johan Carl Ludvig Engel saapuu Helsinkiin vuonna 1816, sillä Helsinki on valinnut hänet pääarkkitehdikseen. Vaimolleen Engel lupaa, että he viipyvät Helsingissä vain kuusi vuotta, sen aikaa kun kaupungin rakentaminen kestää. Kuusi vuotta venähtää yli kolmeksi vuosikymmeneksi, jonka aikana Engel vastaa lukuisten julkisten rakennusten ja yksityiskotien suunnittelusta niin pääkaupungissa kuin muualla Suomessa.

Helsingistä tulee Engelin elämäntyö, mutta ei kotikaupunkia. Engel pitää Helsinkiä karuna ja kylmänä takapajulana, jonka ihmisiä ja kieltä hän ei ymmärrä ja josta hän jatkuvasti ikävöi takaisin kotiin Berliiniin. Kirja on Engelin fiktiivinen päiväkirja vuosilta 1816–1840.

Tämän kirjan luettuani (kuunneltuani) en enää koskaan katso Helsinkiä samalla lailla. Kirjasta inspiroituneena aloin myös jälleen kirjoittaa päiväkirjaa, joskin se innostus jäi toistaiseksi yhteen merkintään.

Eero Saarinen lukee muuten tämänkin äänikirjan, mikä lisää lukunautintoa! Kirja löytyy Storytelistä myös e-kirjana.

Helsinki kirjat
Lenkkeillessä tulee kahlattua kirja jos toinenkin ihan huomaamatta. © Arto Pasanen

Murhatutkimuksia 1920-luvun Helsingissä

En ole lukenut dekkareita enää aikoihin (sain Harry Holeista yliannostuksen ja päätin ottaa etäisyyttä koko skeneen…), mutta kun törmäsin yhdistelmään Virpi Hämeen-Anttila ja 1920-luvun Helsinki, en voinut vastustaa houkutusta.

Yön sydän on jäätä on Hämeen-Anttilan ensimmäinen dekkari, joka aloittaa Karl Axel Björkin tutkimuksista kertovan sarjan. Vuonna 1921 Helsingin juomavesisäiliöstä Vesilinnasta löytyy kuollut mies. Todisteet viittaavat ilmiselvään ratkaisuun, mutta Sisäasiainministeriön virkamiehenä työskentelevää Björkiä, joka vapaa-ajalla jeesailee rikospoliisia yksityisetsivän roolissa, ratkaisu ei tyydytä. Alkaa tutkinta, josta ei vauhtia ja vaarallisia tilanteita puutu.

Kyseessä on historiallinen dekkari, joka pursuaa salakapakoita, hämyisiä kujia, sisällissodan jälkeistä kipuilua, yhteiskuntaluokkien välisiä kuiluja, yläluokan loistokasta elämää ja alamaailman rötöksiä. Kirja on viihdyttävä, ja Hämeen-Anttila on rakentanut tunnelman ja miljöön taidokkaasti.

Äänikirjan lukee mainio Kari Ketonen, joka sopii kirjan tunnelmaan kuin nenä päähän. Kirja löytyy Storytelistä myös e-kirjana, ja jos Virpi Hämeen-Anttilalta haluaa lukea muutakin, palvelusta löytyy parikymmentä teosta e-kirjoina ja osa myös äänikirjoina.

Helsinki kirjat
Lenkit pitenevätkin ihan huomaamatta, kun kuulokkeissa pyörii jännä dekkari… © Arto Pasanen

Rööperin rikoshistoriaa rikollisten ja poliisien kertomana

Faija on Rööperin kundeja, joten olen vuosien varrella kuullut tarinan jos toisenkin noilta kulmilta. Onpa itse Tom “Sjöba” Sjöbergikin tainnut tarinoissa vilahtaa. Vaikka true crime ei meikäläiselle sitä ominta kirjallisuuden lajia olekaan, oli vain ihan pakko tarttua Rööperi-kirjaan, sillä tällaisena, köh, rööperiläistaustaisena se kuuluu melkein yleissivistykseen.

Harri Nykäsen ja Tom Sjöbergin Rööperi – Lestinheittäjät, gangsterit ja kovanaamat kertoo Rööperin rikollisuudesta 1950-luvulta nykypäivään. Kirja on koottu haastattelemalla alamaailmassa vaikuttaneita rikollisia ja poliiseja. Tämä on päivitetty teos saman parivaljakon aikaisemmasta Rööperi-kirjasta, jonka pohjalta tehtiin myös elokuva. 

Rööperi on pimeän viinan myymistä, huumekauppoja, panemista, tappeluita, murtoja, viuhuvia luoteja ja huoria. Ja kyttiä, jemmoja, spurguja, röökinsavua, ämmiä ja dokaamista. Nimiä vilisee niin ettei lukija meinaa perässä pysyä. On Penaa ja Peraa, Allua ja Arskaa, Jorea ja Karia.

Rööperin kerronta on hyvin suoraviivaista ja kieli karkeaa ja slangipitoista. Tämä ei missään nimessä ole mikään kaunokirjallinen teos, mutta mitä uskomattomampien rötöstarinoiden lähteenä aivan ehtymätön. Stoorit ovat välillä niin uskomattomia, että todenmukaisuutta tekee melkein mieli kyseenalaistaa… Mutta Nykänen on vanha toimittaja, joten eiköhän tarinoiden takana ole ihan todellisia, todennettuja tapahtumia.

Nykänen itse toteaa kirjan saatetekstin lopuksi osuvasti: ”Rööperi on aarreaitta, jossa totuus on usein tarua ihmeellisempi.

Helsinki kirjat
Kunnon venyttelyt päälle, niin ehtii vielä kuunnella yhden luvun… © Arto Pasanen

Mestarikirjailijan läpimurto 1920-luvulta

On myönnettävä, että tämä teos on edelleen lukupinossa – on ollut jo vuosia – mutta en malta olla sisällyttämättä sitä tähän Helsinki-aiheisten kirjojen vinkkilistaan. Onhan se sentään kulttiteos.

Kyseessä on Mika Waltarin vuonna 1928 ilmestynyt läpimurtoteos Suuri illusioni, jonka Waltari kirjoitti vain 20-vuotiaana. Teos, jota Waltari itse häpesi syvästi luettuaan sen muutama vuosikymmen myöhemmin, mutta myönsi sen olevan tyylipuhdas oman aikansa kuva. Suuri Illusioni sijoittuu 1920-luvun Helsinkiin ja Pariisiin ja niiden dekadentteihin taiteilijapiireihin, ja tämä tematiikka viehättää minua suuresti. Lyhyen lukunäytteen perusteella kieli on taattua Waltaria: värikästä, taidokasta ja kaunista.

Tämä seuraavaksi lukuvuoroon! Storytelistä teos löytyy miellyttävä-äänisen Jarmo Heikkisen lukemana äänikirjana.

Helsinki kirjat
Jos nyt vielä tämän luvun loppuun… © Arto Pasanen

Arna Grym

Vastuulliseen matkailuun erikoistunut toimittaja, viestintäyrittäjä ja matkabloggaaja, joka viihtyy synnyinkaupungissaan Helsingissä, mutta haikailee kaukomaille.

Kommentit:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *