Matka tarinoiden Tukholmaan

Jotta Tukholmasta voisi nauttia kätevästi omalta kotisohvalta tai lenkkipolulla, olen valinnut muutamia teoksia, jotka esittelevät Ruotsia ja sen pääkaupunkia ihan erityisellä tavalla. 

Juttu sisältää affilinkkejä (ilmainen äänikirjakokeilu, Storytel).

Dekkarit ovat poliittisesti epäkorrekteja eivätkä aina imartele Tukholmaa, mutta niissä kaikissa on jotain aitoa ja mielenkiintoista – ja jotain periruotsalaista. Teokset kuvailevat suurkaupungin vetoa: kujia ja kapakoita, Östermalmin rouvia ja Södermalmin levykauppiaita, rikkaita, köyhiä, homoja ja maahanmuuttajia. Kuten kirjoitan Tripsteri Tukholma -oppaassa: Tukholma on monikulttuurinen, turvallinen ja aina ajan hermolla, lisäksi suvaitsevainen ja laadukas – vai onko? Muhahaa…

Viisi viikkoa sitten elämäni muuttui. Meidän kaikkien elämä muuttui. Aiemmin matkoja tehtiin työn, huvin tai sukuloinnin vuoksi kuukausittain. Nyt maisema vaihtuu vain iltalenkin aikana.

Mutta ei se mitään! Olen tehnyt tuttavuutta Storytelin äänikirjojen kanssa viimeiset pari viikkoa (jutun lopussa on linkki ilmaiseen äänikirjakokeiluun), ja nojatuolimatkailu on itseasiassa tosi mukavaa – jopa huikeaa!

Monet ruotsalaiset dekkarit pohjautuvat maan villiin poliittiseen historiaan, johon kuuluvat muun muassa KGB:n soluttama suojelupoliisi, vastavakoiluoperaatiot ja murhamysteerit. Nuo tarinat saavat minut välillä unohtamaan jopa tämänhetkisen koronatilanteen. Ruotsin 1970–80-luvun politiikkaan syventyvät teokset ovat vähintäänkin yhtä herkullisia kuin Henning Mankellin rakastettu Kurt Wallander -sarja.

Jottei pakkomielteeni murhamysteereihin lähtisi ihan lapasesta, laitoin mukaan myös suosituksia lasten kirjoista ja merkittävistä ruotsalaisista romaaneista.

Kaikki suosittelemani teokset löytyvät Storytelin ääni- ja sähkökirjapalvelusta. Tripsterin lukijana saat maksuttoman kokeilukuukauden (30 päivää), kun rekisteröidyt tästä linkistä. Ilmainen äänikirjakokeilu ei sido maksulliseen tilaukseen, ja etu koskee vain uusia käyttäjiä.

Feministi Stieg Larsson ja Ruotsin tärkein murhamysteeri

Modernista ruotslaisesta kirjallisuudesta on vaikea puhua ilman että puhuu dekkarikuningas Stieg Larssonista. Larssonin Millenium-trilogia: Miehet jotka vihaavat naisia, Tyttö joka leikki tulella ja Pilvilinna joka romahti, julkaistiin vasta kirjailijan kuoleman jälkeen vuonna 2005. Trilogiasta on myös tehty elokuvia sekä Ruotsissa että USA:ssa.

Larsson asui ja työskenteli suurimman osan elämästään Tukholmassa, ja kaupunki sekä sen asukkaat kuvataan kirjoissa jäätävän autenttisesti. Kirjat löytyvät Storytelistä ääni- ja e-kirjoina suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Larsson tunnettiin feministinä, joka omisti elämänsä taistelulle rasismia ja eriarvoisuutta vastaan. Hän on maininnut yhdeksi esikuvakseen Astrid Lindgrenin ja myöntänyt, että Millenium-trilogian päähenkilö Lisbeth Salander on Larssonin tulkinta aikuisesta Peppi Pitkätossusta.

Larsson oli myös Ruotsin äärioikeistoon erikoistunut journalisti, jonka pakkomielle oli ratkaista yksi Ruotsin suurimmista mysteereistä: kuka murhasi pääministeri Olof Palmen Tukholman keskustassa vuonna 1986? Teorioita salamurhasta on monia, mutta ketään ei ole tähän päivään mennessä virallisesti tuomittu teosta.

Vuonna 2014 toimittaja Jan Stocklassa pääsi tutustumaan Larssonin henkilökohtaiseen arkistoon, joka oli maannut koskemattomana yli vuosikymmenen. Pahvilaatikoista löytyi mittava kartoitus Ruotsin äärioikeistosta 1980-luvulla ja kattavat tutkimukset Palmen murhasta. Stocklassa jatkoi Larssonin työtä ja yhdisti Larssonin havainnot ja omat teoriansa teokseen Stieg Larssonin tutkimukset: Kuka murhasi Olof Palmen? Teos löytyy Storytelistä suomenkielisenä äänikirjana, ja sen kuuntelua on vaikea lopettaa kesken.

Löysin Stieg Larssonin unohdetun arkiston ja astuin maailmaan, joka oli täynnä ihmisiä ja tapahtumia kuin suoraan Stiegin romaaneista. Yhtä hurjia hahmoja kuin Lisbeth Salander ja Aleksander Zalatšenko. Mutta todellisia. Murhaajia ja heidän uhrejaan. Vakoojia jotka vakoilivat toisia vakoojia. Murhasivat naisia ja lapsia. Hakkeroituja tietokoneita, salaisia nauhoituksia, peiteoperaatioita. Monta pahaa, äkillistä kuolemaa.

Jan Stocklassa. Stieg Larssonin tutkimukset

Jos Stocklassan teoksen jälkeen himoat lisää politiikkaa, niin kuuntele myös Gunnar Wallin IB-affären (vain ruotsiksi). Teos kertoo siitä, kuinka toimittajat Jan Guillan ja Peter Bratt paljastivat IB:n eli Informationsbyrån salaisen vakoilutoiminnan, ja joutuivat sen seurauksena vankilaan. Jan Guillan on yksi Ruotsin merkittävimmistä lehdistön edustajista ja palkittu kirjailija, jolla hänelläkin on oma mehevä dekkarisarja.

Holvikaaria Tukholman kaupungintalolla. Kuva: Soile Vauhkonen
Tukholman kaupungintalon hiljaisuudessa. Kuva: Soile Vauhkonen

Kurkistus Tukholman alamaailmaan

Toinen suositus dekkarifaneille on Jens Lapiduksen Stockholm Noir- trilogia. Lapidus, joka on kotoisin naapuristani Tukholman Gröndalista, nousi maailmanmaineeseen teoksilla: Rahalla saa (Snabba cash), Siisti kosto (Aldrig fucka upp) ja Luksuselämää (Livet deluxe). Lapidus tunnetaan myös Ruotsin alamaailman puolustusasianajajana, joka on edustanut lukuisissa oikeudenkäynneissä Ruotsin pahamaineisimpia rikollisia. Kirjoissa onkin autenttinen maku, vaikka ne ovatkin fiktiota.

Lapiduksen kirjat kertovat Tukholman järjestäytyneestä rikollisuudesta ja elämäntyylistä, jossa rahaa on ja sitä saa käyttää. Kirjat eivät imartele Tukholmaa, mutta kuvaavat sen pimeitä puolia asiantuntijan ottein. Juhlihan Lapidus itsekin nuorena Stureplanin klubeilla.

Kirjoissa liikutaan paljon Tukholman hienostokaupunginosassa Östermalmissa ja kuninkaallisessa Djurgårdenissa. Stockholm Noir -trilogia löytyy Storytelistä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi sekä ääni- että e-kirjoina.

Millegarden-angels
Millegardenin enkelit. Kuva: Soile Vauhkonen

Parasta Storytelissä ovat lastenkirjat

Vaikka innostuinkin ahmimaan äänikirjoja iltalenkeillä, parasta Storytelissä ovat mielestäni lastenkirjat. Leikki-ikäinen lapseni hiljenee nautiskelemaan, kun äänikirja käynnistyy. Storytel on voittanut minulle tunnin lisää löhöaikaa viikonloppuaamuisin, kun lapsi kömpii viereeni kuuntelemaan Peppi Pitkätossua. Jos meillä olisi auto, voisin kuvitella, että pitkäkin matka sujuu mukavasti kirjaa kuunnellen. Ihan mahtavaa!

Monet tunnetut lastenkirjat eivät sijoitu Tukholmaan, mutta kuvaavat osuvasti ruotsalaista kulttuuria. Astrid Lindgrenin Melukylän lapset (Alla vi barn i Bullerbyn) ja Vaahteramäen Eemeli (Emil Lönneberga) kuvaavat pikkukylän elämää Etelä-Ruotsissa, Smålandissa.

Katto-Kassinen (Karlsson på taket), asuu kerrostalon katolla savupiipun takana, ja tarina sijoittuu 1940-luvun Tukholmaan. Hän on sopivasti paksu mielikuvitusolento, joka houkuttelee Pikkuveljen tekemään kepposia.

Peppi Pitkätossu seikkailee myös Tukholmassa Humlegårdenissa, jonne hän muuttaa kurittamaan lurjuksia taskuvarkaita. Muita Lindgrenin klassikkoteoksia ovat Ronja Ryövärintytär (Ronja Rövardotter), Mio, poikani Mio (Mio, min Mio) ja Veljeni Leijonamieli (Bröderna Lejonhjärta).

Kaikki nämä ja satoja muita lastenkirjoja löytyy Storytelistä äänikirjoina sekä suomeksi että ruotsiksi – lukuseikkailu korvaa kevyesti tämän kesän vierailun Junibackeniin!

Gamla Stan
Gamla Stan

Ruotsinkielisiä suosituksia

Monet Ruotsissa tunnetut teokset eivät valitettavasti löydy vielä suomennettuna Storytelistä. Mutta jos ruotsin kieli on jokseenkin hallussa tai haluat harjoitella, on ohessa muutama vinkki.

Yksi modernin ruotsalaisen kirjallisuuden tärkeimmistä henkilöistä, Per Anders Fogelström, on kirjoittanut yli 40 kirjaa rakastamastaan Tukholmasta. Kirjat ovat fiktiota, mutta ne kuvaavat kaupunkia eri vuosikymmenillä alkaen 1860-luvulta. Storytelistä löytyy ääni- ja e-kirjoina muun muassa Mina drömmarnas stad, Barn av sin stad, Minns du den stad, ja Stad i världen.

Toinen lämmin suositukseni on John Ajvide Lindqvistin esikoisromaani Låt den rätte komma in (Ystävät hämärän jälkeen), joka on Tukholman Blackebergiin sijoittuva vampyyritarina. Kirja on synkkä ja käsittelee myös Ruotsissa paljon käsiteltyjä sosiaalisia ongelmia: kiusaamista, eksistentiaalista ahdistusta ja syrjäyntymistä.

Viimeinen mutta ei missään nimessä vähäisin kirjailijasuositus on Hjalmar Söderberg ja hänen klassikkoteoksensa Den allvarsamma leken ja Doktor Glas. Söderbergin tarinat olivat aikansa edellä: provosoivia rakkaustarinoita vuosisadan alun Ruotsissa. Den allvarsamma leken (1912) kertoo sielunkumppanuudesta aikana, jolloin avioliitto oli selviytymiskeino, ja Doktor Glas (1905) on tarina naisesta, joka laittaa omat tarpeensa miehensä edelle. Kirjassa psykiatri Doktor Glass seuraa vierestä, kuinka kaunis Helga yrittää irrottautua rakkaudettomasta avioliitostaan itsepäiseen pastoriin – oli siinä ruotsalaisilla sata vuotta sitten ihmettelemistä. Söderbergin kirjat kuvailevat lempeästi 1900-luvun alun Tukholmaa.

Storytelissä voit kuunnella äänikirjoja tai lukea e-kirjoja: tarjolla on yli 200 000 kirjan valikoima dekkareista matkakirjoihin ja lastenkirjoista bisneslukemistoon. Tripsteri tarjoaa kaikille uusille Storytel-asiakkaille kuukauden (30 päivää) ilmaisen kokeilun. Kokeilu ei sido mihinkään. Etu koskee vain uusia asiakkaita. Lähde siis nojatuolimatkalle ja ota lukuun tai kuunteluun esimerkiksi tässä jutussa esitellyt kirjat. Ha en trevligt resa!

Storytelissä on yli 200 000 kirjan valikoima. Kuva: Soile Vauhkonen

Soile Vauhkonen

Tukholmassa asuva, sopivasti ruotsalaistunut yrittäjä ja sunnuntai-bloggaaja.

Kommentit:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *