Koronakuulumisia protestien Riosta, tiukasta Prahasta ja Sveitsin keväästä

Tripsterit asuvat ympäri maailmaa. Kuinka koronavirus on koetellut ulkosuomalaisten elämää ja mistä juuri nyt unelmoidaan? Juttusarjassa toimittajamme jakavat pelkonsa ja haaveensa.

Tripsteri-matkayhteisössämme on yli 30 eri maissa asuvaa toimittajaa. Mitä kuuluu maailman kolkkiin näinä poikkeuksellisina aikoina?

Tässä osassa Aino Heikkilä, Liisa Helve-Sibaja sekä Jan Vuorenlaakso ja Rosimar Guarize kertovat, miltä tuntuu, kun Praha tyhjeni turistivirrasta, Sveitsi sulki puistot ja rannat ja Rio de Janeirossa protestit raikuvat.

Prahassa maalaillaan uhkakuvia

“Prahan kadut ovat hiljaiset. Täällä hallitus reagoi useimpia maita nopeammin: sairastuneita ei ollut kuin muutamia satoja, kun jo kiellettiin tarpeeton ulkona liikkuminen.

Aluksi määräykset ahdistivat. Kaupassakin tuntui, ettei voi liikuskella rennosti ajatuksissaan. Tuntui, että kytätään. En tosin ole kuullut poliisin pysäyttäneen ketään. Myös uutinen rajojen sulkemisesta ensin tyrmistytti, sillä tunsin jääväni jumiin tähän ’hulluun poliisivaltioon’ – silloin useimmat muut maat eivät vielä olleet ratkaisuissaan yhtä pitkällä.

Olen sittemmin tullut järkiini. Tämä on kuitenkin aika pientä vielä. Ja nyt toimille on hyvä syy. Tšekin media tosin menee uhkakuvissaan aivan liian pitkälle: moni täällä tuntuu luulevan, että korona on ruton veroinen tappaja.

Nyt pääsisi näkemään Prahan upeat nähtävyydet kerrankin ilman turisteja. Huhujen mukaan puistot ja metsät ovat kyllä viime viikkoina olleet täynnä väkeä. Tyydyn istumaan kotini ”pavlačilla” eli satavuotiaalla luhtikäytävällä.

Onneksi työtä riittää. Olen kieltenopettaja ja nyt kuulen etänä asiakkaiden mietteet omista poteroistaan. Etäkoulutunneilla on omat mausteensa, joista olemme kaikki nähneet samat hauskat meemit.

Kevät Prahassa on kukkineen ja tuoksuineen verraton. Siitä ei pääse nyt nauttimaan vapaasti. Jos se on suurin murhe, voi sanoa, että kaikki on hyvin.”

Aino Heikkilä, Praha

www.tripsteri.fi/praha/

Sveitsin puistot ja rannat ammottavat suljettuina

”Zürichissä on hiljaista, taivasta ei raidoita tiheä lentoliikenne, junat kulkevat harvakseltaan ja kaupunki on tyhjähkö. Aurinko paistaa täysillä ja hedelmäpuut kukkivat. Kukoistava kevät kutsuu, mutta kaupungissa rannat ja puistoalueet on joko suljettu kokonaan tai pääsyä rajoitettu.

Muutaman kilometrin päässä keskustasta ei kieltoja näy. Veden äärellä on porukkaa uikkareissa nauttimassa lämmöstä. Jotkut urheat polskivat järvessä.

Zürichiläiset ovat suhteellisen kuuliaisesti pysyneet kotosalla. Ulkoilemassa käydään lähimetsissä. Poluilla kulkee paljon perheitä ja nuotiopaikoilla paistetaan eväitä. Sveitsiläisten lempiurheilulajia, patikointia, ei ole kielletty. Kansalaisia kehotetaan kuitenkin pysymään kotiseuduilla ja turvallisilla reiteillä, jotta liikenne- tai urheiluonnettomuudet eivät kuormittaisi lisää sairaaloita. Joillekin vuoristoalueille pääsyä on jouduttu rajoittamaan tungoksen takia.

Todella monet ovat kaivaneet pyörät esille. Työmatkojen taittamisen lisäksi pyörällä hurauttaa nopeasti urbaanin seudun ulkopuolelle maaseudulle tai lähikukkuloille ja -metsiin. Luonto ja liikunta antavat voimia.

Nyt vaikuttaa siltä, että Sveitsissä alettaisiin huhtikuun lopussa availla yhteiskuntaa. Ensimmäisenä pääsee kampaajalle, fysioterapiaan tai hakemaan taimia puutarhalta. Sen jälkeen toukokuussa on ala- ja yläkoululaisten aika palata kouluun. Asteittaista avaamista jatketaan kesäkuussa, elleivät tapausmäärät ala taas nousta.

Kavereiden kanssa treffailu ulkosalla katukahvilassa tai istuskelu rannan tuntumassa kuulostaa juuri nyt lähes utopistiselta, mutta kutsuvalta. Heti kun korona sallii, aion minäkin pakata repun ja lähteä vuoristopoluille.”

Liisa Helve-Sibaja, Zürich

www.tripsteri.fi/zurich/

Kotisambaa ja kiukkua Riossa

“Rio de Janeiron poikkeusolot alkoivat maaliskuussa. Kaupungin eristystoimet ovat olleet samansuuntaisia kuin Suomessa: koulut ovat olleet suljettuina ja ihmisiä on kehotettu työskentelemään kotoa käsin ja pitämään välimatkaa muihin. Ravintolat ja kahvilat ovat kiinni, ruokakaupat ja apteekit auki erityisohjeistuksen alaisina.

Rio de Janeiro on Brasilian toiseksi pahin virustartuntojen keskittymä São Paulon jälkeen. Koronan takia sambaan itsekin nyt Rion sijasta Suomessa, mutta olen pitänyt tiiviisti yhteyttä ystäviini.

Maan johto on toiminut korona-aikaan hyvin sekavasti, ja Rion asukkaat osoittavat mieltään kodeistaan käsin päivittäin. Aktiiviseen sosiaaliseen elämään tottuneille riolaisille eristystoimet ovat haastavia. Cariocat, paikalliset, ovat tunnettuja siitä, että he rakastavat sosiaalista elämää. Koti on paikka, jossa lähinnä nukutaan.

Ystäväni Rosimar Guarize jakaa Tripsterille kuulumisia kaupungista:

– Riossa elämä tapahtuu rannalla, ravintoloissa, kahviloissa ja yleensäkin ulkona ystävien kanssa tai urheillessa. Eristyksissä eläminen tuntuu minulle ja muille riolaisille raskaalta.

Poikkeusolojen säädöksistä ja rajoituksista on päätetty kolmella tasolla. Valtionhallinnon osalta toimia on johtanut presidentti Jair Bolsonaro, maan 26 osavaltion taholta kuvernöörit sekä isompien kaupunkien puolesta pormestarit. Kriisin alussa nämä kolme tahoa antoivat täysin ristiriitaisia ohjeistuksia ja tekivät toinen toisiaan kumoavia päätöksiä.

– Tämä lisäsi epävarmuuden ja pelon tunnettani, sanoo Rosimar. Hän kertoo tyytymättömyyden maan presidenttiin kasvavan vauhdilla, koska presidentin toiminta kriisin aikana on nähty kaoottisena ja vahingollisena brasilialaisille. Ja koska kyse on Riosta, mielenosoittamisessakin on sambakarnevaalin henkeä.

– Jo kuukauden ajan joka ilta puoli kahdeksalta cariocat iskevät kattilankansia yhteen, parvekkeellaan tai ikkunastaan, puolen tunnin ajan ja huutavat presidentin vastaisia sloganeita.

Sinkkuna elävälle Rosimarille eristysolojen ensimmäinen viikko tuntui vaikeimmalta. Pelottava tunne loputtomasta yksinäisyydestä kasvoi suhteettomaksi.

– Olen aina ollut rautahermoinen, mutta nyt yllätyin tunteiden vyörystä. Eristyksen toisella viikolla arkirutiinit asettuivat urilleen ja tämä auttoi mielen rauhoittumisessa. Etätyöskentely sujuu jo rutiinilla. Arkeani rytmittävät HIIT-sessiot, jotka teen kahdesti viikossa tutun personal trainerin kanssa videolinkin välityksellä. Myös sambatunteja voi ottaa verkon kautta tai opetella vaikka uusia tanssikoreografioita.

Eristyksen jatkuessa Rosimarin huoli Rion asunnottomista ja köyhistä perheistä on kasvanut.

– Olen ystävieni kanssa lahjoittanut rahaa paikallisille hyväntekeväisyysjärjestöille. Auttamisesta olen saanut itsekin lohtua ja uskoa huomiseen. Poikkeusolojen aikana olen myös huomannut, kuinka paljon kavereita ja läheisiä ystäviä minulla lopulta onkaan.

– Mielessä siintää unelma paluusta normaaliarkeen. Ensimmäisenä aion suunnata kauneushoitolaan. Otan kaikki hoidot: kulmat, kasvohoidon, hieronnan, kynnet, siis aivan kaikki. Sen jälkeen menen kampaajalle ja sitten kavereiden kanssa ulos.

Rosimar ystävineen on suunnitellut block party -karnevaaleja, jotka olisivat pituudeltaan yhtä monta päivää, kuin nyt nyt joudutaan olemaan eristyksissä. Niitä odotellessa!”

Jan Vuorenlaakso, Rio de Janeiro

www.tripsteri.fi/rio-de-janeiro/