Koronakuulumisia Málagan kotivankilasta ja melankolisesta Lissabonista

Tripsterit asuvat ympäri maailmaa. Kuinka koronavirus on koetellut ulkosuomalaisten elämää ja mistä juuri nyt unelmoidaan? Juttusarjassa toimittajamme jakavat pelkonsa ja haaveensa.

Pääkuva: Yhdessä selviämme tästä -lakanoita näkyy monessa eri kaupunginosassa. © Saara Helkala, Lissabon

Tripsteri-matkayhteisössämme on yli 30 eri maissa asuvaa toimittajaa. Mitä kuuluu maailman eri kolkkiin näinä poikkeuksellisina aikoina?

Tässä osassa Eeva-Maria Hooli kertoo, millaista on elää täysin suljetussa Espanjan Málagassa. Entä miten Saara Helkalalla sujuu Portugalissa, jossa pelätään Espanjan ja Italian kohtaloa?

Málagassa eletään täydellisessä eristyksessä

Eeva-Maria Hooli on poistunut viiden viikon aikana kotoaan vain kaksi kertaa. Kuva: Eeva-Maria Hooli.
Eeva-Maria Hooli on poistunut viiden viikon aikana kotoaan vain kaksi kertaa. Kuva: Eeva-Maria Hooli.

”Málagassa uusi arki on ollut totuttautumista täydelliseen eristäytymiseen ulkomaailmasta. Elämä muuttui 14. maaliskuuta, kun Espanjaan julistettiin hätätila ja ulkonaliikkumiskielto. Sakon uhalla kaikki liikkuminen ruokakaupassa ja apteekissa käymistä lukuun ottamatta kiellettiin. Töihin saa nyt taas mennä, jos niitä ei ole mahdollista tehdä etänä. Poliisit partioivat kaduilla ja ojentavat auliisti sakkolappuja sääntöjä rikkoville.

Itse olen poistunut kotoa vain kaksi kertaa yli viiden viikon aikana. Täällä ollaan siis todella neljän seinän sisällä – tosin en ole ehtinyt seiniä tuijotella tai tylsistyä. Etätyöt ja vauva pitävät kiireisenä.

Raitista ilmaa ja Málagaa on ikävä. Kun katson ulos keskustassa sijaitsevan kotimme ikkunasta, en tunnista kaupunkia siksi, jossa olen asunut kohta 7 vuotta. Normaalisti kotikatuamme ympäri vuoden elävöittävät katuterassit ovat poissa. Tämä hiljaisuus, jonka rikkoo vain lokkien kirkuna tai jostain avonaisesta ikkunasta kantautuvat kitaran soinnut, ei ole andalusialaiskaupungin tunnuspiirre.

Voisinpa edes nousta ihailemaan kattomerta, vanhassakaupungissa siintävää katedraalin tornia tai yrittää haistella muutaman korttelin päässä olevaa Välimerta. Kattoterassillakin oleskelu on kielletty. Kaikkien taloyhtiöiden yhteiset tilat ovat pannassa osana ulkonaliikkumiskieltoa.

Jos joku tästä tilanteesta nauttii, niin luonto ja eläimet. Málagan rantakadulla ilakoivat nyt paikallisten perheiden ja matkailijoiden sijaan villisiat. Keskustan kainalossa sijaitsevan La Malaguetan uimarannan rantavesissä on puolestaan kuvattu suuria delfiiniparvia.

Kun ulkonaliikkumiskielto loppuu, aion itsekin ottaa ensimmäisenä kaiken irti luonnosta: patikointia, melontaa ja toivottavasti myös hiekkarantoja – kunhan vain niitä nyt eristävät paikallispoliisien nauhat leikataan pois.

Ulkoilukohteet ovat ensimmäisenä haavelistallani myös ihan realismin nimissä. Joudumme varmasti odottamaan vielä kuukausia ennen kuin pääsemme nauttimaan Málagan vanhankaupungin ravintoloista, viinituvista ja ihmisvilinästä taikka museoista ja muusta kulttuuritarjonnasta.”

Eeva-Maria Hooli, Málaga, Espanja

www.tripsteri.fi/malaga/

Portugalissa pelätään Espanjan ja Italian kohtaloa

Saara Helkala odottaa tavallista hengailua Lissabonin kujilla. Kuva: Saara Helkala.
Saara Helkala odottaa tavallista hengailua Lissabonin kujilla. Kuva: Saara Helkala.

”Maaliskuussa, kun koronakriisi iski, alkoi pelottaa se, että Espanja olisi seuraava Italia. Ja sitten se, että me Portugalissa olisimme seuraava Espanja. 

Maaliskuun 18. päivä Portugali suljettiin julkistamalla Estado de Emergência eli valtiollinen hätätila kahden viikon ajaksi. Vielä edellisellä viikolla Lissabonissa oli helteinen päivä, jolloin etätöihin määrätyt ihmiset menivät rannalle. Nyt kiinni menivät niin rannat kuin ravintolatkin ja koulutkin. Ruokakaupat ja apteekit pysyivät auki, ja take away -myynti sallittiin ravintoloille. Tuntui, että ensimmäisellä viikolla ulkona ei näkynyt mitään muuta kuin Uber Eats -skoottereita ja kauppaan jonottavia ihmisiä. 

Puistot ovat pysyneet auki suurimmassa osassa Lissabonia. Kaupungissa on sallittu ulkoilu, kunhan sen suorittaa kotinsa lähialueilla yksin tai turvaväliä pitäen. Ensimmäisinä viikkoina poliiseja näkyi paljon ja sain itsekin muutaman kerran kehotuksen mennä kotiin. Esimerkiksi puistossa seisominen ei ollut sallittua, vaan piti pysyä liikkeessä. Poikkeustilan jatkuessa poliisien määrä on kuitenkin vähentynyt ja huhtikuun lopulla on alkanut jo näkyä satunnaisia puistoissa istuskelevia ihmisiä, vaikkei se sallittua olekaan. Omassa naapurustossa pysyttelemisen määritelmä on ollut ihmisten oman tulkinnan varassa.

Lissabonin kaduilla näkyy erilaisia kehoituksia pysyä rauhallisena ja kotona. Kuva: Saara Helkala.
Lissabonin kaduilla näkyy erilaisia kehoituksia pysyä rauhallisena ja kotona. Kuva: Saara Helkala.

Nyt huhtikuun lopulla on menossa poikkeustilan kolmas kaksiviikkoinen. Tartuntoja Portugalissa on tällä hetkellä hieman yli 20 000 ja kuolleita vähän alle 900. Aluksi pahiten kärsinyt alue oli pohjoisessa sijaitseva Porton kaupunki, nyt pääkaupunki Lissabon on kirinyt sen ohitse. Portugalissa on ihmetelty sitä, miksi olemme pärjänneet Espanjaa ja Italiaa huomattavasti vähemmällä uhrimäärällä. Selitykseksi on tarjottu muun muassa suojelupyhimyksiä sekä portugalilaisten melankolista luonnetta.

Jonottaminen alkaa portugalilaisilta vihdoin sujua, mutta turvavälin pitäminen tuntuu edelleen hankalalta, ollaanhan täällä totuttu elämään hyvin läheisessä kontaktissa muiden kanssa. Portugalissa elämä keskittyy hyvin paljon ulkomaailmaan: kadunkulmissa jutusteluun, ulkona nautittuihin espressoihin, pikkukujilla maleksimiseen, puistokioskien viinilasillisiin. Onneksi huhtikuu on maassa aina sateinen, ja oman uskoni mukaan se on pitänyt tartuntojen kasvamisen kurissa.

Miradouro de São Pedro de Alcântara -näköalapaikka on normaalisti täynnä turisteja. Kuva: Saara Helkala.
Miradouro de São Pedro de Alcântara -näköalapaikka on normaalisti täynnä turisteja. Kuva: Saara Helkala.

Kova huoli on ollut vähäosaisista ja turismielinkeinosta. Kodittomille on rakennettu hätämajoituksia ja moni järjestö on kerännyt rahaa ja ruokaa. Portugali myönsi myös kaikille maassa oleville turvapaikanhakijoille väliaikaisen oleskeluluvan, joka takaa samat oikeudet terveydenhuoltoon kuin muillekin. Presidentti Marcelo Rebelo de Sousan johtaman hallituksen toimiin on oltu yleisesti tyytyväisiä. 

Nyt puhutaan varovasti siitä, että toukokuun alussa aukeisivat kampaamot ja osa kaupoista, kuun puolessa välissä ehkä jo ravintolat ja rannatkin.

Kunhan kaikki kääntyy paremmaksi, haluan ehdottomasti istua aamukahville puistokioskiin, käydä ulkokirpputorilla, vaellella pienillä kujilla ilman päämäärää ja mennä illalla jollekin näköalapaikoista juomaan lasillisen selviytymisviiniä!”

Saara Helkala, Lissabon, Portugali

www.tripsteri.fi/lissabon/

Kommentit:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *