Joulu Virossa

Virossa joulutavoissa sekoittuvat vanhat pakanaperinteet ja evankelis-luterilaiset sekä ortodoksiset perinteet. Varsinainen joulun juhlinta alkaa talvipäivänseisauksesta, jatkuu joulupukilla ja venäläisellä pakkasukolla ja päättyy virolaisten kolmen kuninkaan juhlaan (loppiainen) ja ortodoksien jouluun (7.1.).

Joulukuu ja tontut

Joulukuun ensimmäisestä päivästä alkaen tontut alkavat vierailla kodeissa. Tietysti ne tarkkailevat, ovatko lapset kilttejä, mutta jättävät myös pieniä lahjoja. Mikäli mukulat käyttäytyvät asianmukaisesti, he saavat tontuilta 24 pientä lahjaa. Tonttujen jättämät yllätykset (keksi, karkki, pieni lelu) ilmestyvät yöllä ikkunalaudalle jätettyyn tossuun tai joulusukkaan.

Virossa lahjoja tuovat tontut, joulupukki ja pakkasukko. Neuvostoaikana toi myös nääripukki, kun joulu oli kielletty juhla. © tripsteri.fi / Veera Marjamaa
Virossa lahjoja tuovat tontut, joulupukki ja pakkasukko. Neuvostoaikana toi myös nääripukki, kun joulu oli kielletty juhla. © tripsteri.fi / Veera Marjamaa

Jouluaatto

Joulusauna kuuluu asiaan ennen aaton illallista. Elävien jälkeen saunaan hipsivät henkimaailman edustajat, jotka tulevat vierailulle jouluna.

Aattoiltana virolaisissa perheissä pöytä katetaan notkuvaksi ja ruuat ovat esillä koko yön – jokaisen, niin elävän kuin jo toiselle puolelle siirtyneen, tulee saada syödäkseen niin paljon kuin napa vetää. Pöytä on siis koreana myös henkiä eli edesmenneitä sukulaisia ja ystäviä varten.

Jouluyönä tulee syödä seitsemän, yhdeksän tai kaksitoista kertaa; Se tuo seuraavalle vuodelle terveyttä, onnea ja menestystä – eikä tule puutetta leivästä koko vuonna. Virolaiset todella pitävät kirjaa syömisistään jouluna, että tulee varmasti syötyä tarpeeksi monta kertaa. Eikä se tarkoita mieletöntä ylensyömistä vaan muutama suupala lasketaan yhdeksi syöntikerraksi. Pääpaino on seurustelussa ja yhdessä ajanviettämisessä.

Virolaiset syövät jouluna mustaamakkaraa puolukkahillon kera, haudutettua hapankaalta, sylttyä etikan tai piparjuuren kera ja sianpaistia – joulukinkkua on pöydästä turha etsiä. Joulupöytään kuuluvat myös olut, joululeipä ja pähkinät.

Ja sitten se joulupukki. Lahjojen jakaminen onkin pidempi prosessi. Joulupukki ilmoittaa lahjansaajan ja lahjansaajan tulee lunastaa lahja pukilta laululla, runolla, taikatempulla tai jollain muulla pienellä ohjelmanumerolla. Näitä lyhyitä, ytimekkäitä ja vaikuttavia ohjelmanumeroita kannattaa varata takataskuun useampia. Yhdellä ja samalla värssyllä tuskin saa lunastettua useampia lahjoja. Jos pukki on sitä mieltä, että lahjansaaja on ollut laiskanpuoleinen eikä ole panostanut riittävästi ohjelmanumeroihin, voivat lahjat jäädä saamatta.

Uusivuosi

Virolaiset juhlivat uutta vuotta suomalaisille tuttuun tapaan, kun taas venäläiset vasta koristelevat joulukuusen ja alkavat odottaa Pakkasukkoa ja Lumihiutaletyttöä – he tuovat lapsille karkkia ja lahjoja. Neuvostoaikana, kun joulu oli kielletty juhla, virolaisilla kävi lahjoja tuomassa näärivana eli joulupukkia vastaava hahmo, nääripukki.

Jos löydät kolmen kuninkaan päivän piirakasta pavun, sinut nimitetään papukuningattareksi tai -kuninkaaksi. © tripsteri.fi / Veera Marjamaa
Jos löydät kolmen kuninkaan päivän piirakasta pavun, sinut nimitetään papukuningattareksi tai -kuninkaaksi. © tripsteri.fi / Veera Marjamaa

Kolmen kuninkaan juhla eli loppiainen

Tämä päivä on sekä joulun loppu (evankelis-luterilainen ja virolainen pakanaperinne) että jouluaatto (ortodoksit).

Kolmen kuninkaan eli itämaantietäjien kunniaksi leivotaan piirakka, johon piilotetaan herne tai papu ja sen löytäjä kruunataan herne- tai papukuninkaaksi tai -kuningattareksi ja onni seuraavalle vuodelle on taattu.

Joulu 7. tammikuuta

Ja taas on joulu! Tällä kertaa ortodokseilla ja heille joulua tärkeämpi vuotuinen juhla on pääsiäinen, joten juhlinta on vaatimattomampaa. Jouluaattoyönä mennään jumalanpalvelukseen. Tai sitten joulua vietetään maallisemmin uuden vuoden jatkeena.

Kyllä, tämä alkaa olla jo sekavaa, sillä vanhan kirkollisen kalenterin mukaan ortodoksien vuosi vaihtuu vasta 14. tammikuuta – mutta mikäs siinä, yksi hyvä tekosyy lisää läheisten tapaamiseen ja  juhlimiseen.

Nuutinpäivä

Saarilla ja rannikolla joulunaika laitetaan pakettiin nuuttina.

Huomioitavaa

Jouluaatonaattona ja uudenvuodenaattona työpäivä on kolme tuntia lyhyempi kuin tavallisesti.

Juhlapyhiä ovat: 24.–26.12. ja 1.1.

Kyseisinä päivinä kauppojen ja virastojen aukioloajat voivat olla poikkeavia tai ne ovat kiinni.

Julkisessa liikenteessä noudatetaan juhlapyhinä tavallisesti sunnuntain aikatauluja.

Veera Marjamaa

Tallinnassa asuva käsikirjoittaja, näytelmäkirjailija ja bloggaaja.

Kommentit:

Lily 22.11.2019 11:14

Hei
Luin tota sun blogia ja siinä on todella montaa vääristynyttä mieleipidettä.
Olet sekoiottanut virolaisten ja slaavikielisten(mahd.venäläisten) joulutavat.
Varsinainen joulun juhlinta alkaa talvipäivänseisauksesta, jatkuu joulupukilla ja venäläisellä pakkasukolla ja päättyy virolaisten kolmen kuninkaan juhlaan (loppiainen) ja ortodoksien jouluun (7.1.).

Vain venäläiseen kultuuriin liittyy joku pakkasukko. JOULU 7. TAMMIKUUTA =EI OLE MIKÄÄN VIROLAINEN JOULU.

Virolaiset juhlivat Joulua ihan vanhan kalenterin mukaisesti. Joulupukki eli Jöuluvana tulee Jöululaupäeval eli jouluaattona. Eikä sitä ole edes viety viikonlopulle, kuten Suomessa.

On ihan eri asia, miten Neuvostovallan aikoina Joulua Virossa juhlittiin. Se oli kuulemma ns.julkisesti kielletty juhla, kodeissä sitä juhlittiin samlla tavalla kun Suomessa. Raatihuoneen toreilla olivat kyllä aina joulukuuset, ehkä Neuvostoliiton valatkoneisto ei hyväksynyt tälläistä juhlaa silloin?.

Kannattaa korjata asiavihreet yossa blogissa.
Terveisin Lily Nurminen.

Vastaa
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *