Ikävä Tokioon? Lähde kirjamatkalle!

Voi kuinka onkaan ikävä Japaniin! Kevätkukkien, aromikkaan riisin, maukkaan tofun, kohteliaisuuksien, minipuutarhojen, söpöjen yksityiskohtien, neonvälkkeen ja iloisten hymyjen Japaniin. Auttaisiko kirjamatka Tokioon?

Juttu sisältää affilinkkejä (ilmainen äänikirjakokeilu, Storytel).

Perheellämme oli aie palata sydäntemme kotikaupunkiin Tokioon syksyllä hieman pidemmäksi aikaa, mutta – kuten nykyään sanotaan – yleisen tilanteen vuoksi voikin kulua hieman pidempi aika siihen, että se on mahdollista. Että mahdollista on edes lyhyt matka.

Onneksi kirjallinen matka on yhä mahdollinen ja näinä aikoina erityisen ihastuttavan kadotuksellinen. Äänikirja on ollut lähellä sydäntäni jo pitkään, koiran myötä. Nyt koiralenkillä mukana on vauva vaunuissa, joten on entistäkin merkityksellisempää saada itselle aikaa katoamiseen.

”Yleisen tilanteen vuoksi” olemme 9-vuotiaan poikani kanssa myös ottaneet tavaksi lähteä yhteisille äänikirjakävelyille.

Eli mitäpä kuuntelemaan! Voi, valikoimaa riittää. 9-vuotias suurkuluttaa parhaillaan Enid Blytonin tarjontaa, mahdollisesti äitinsä vinkkaamana. Itse viihdyn useimmiten nokkelan draaman parissa, ja viime aikoina olen huomannut valitsevani korviini tarinoita ikäväni kohteesta: Japanista.

Esittelen tässä muutaman Japaniin sijoittuvan kiehtovan romaanin, joista osan olen lukenut fyysisen kirjan muodossa aiemmin, osan kuunnellut nyt. Kaikki löytyvät Storytelin valikoimista.

Tripsterin lukijana saat Storytelin maksuttoman kokeilun (30 päivää), kun rekisteröidyt tästä linkistä. Ilmainen äänikirjakokeilu ei sido maksulliseen tilaukseen, ja etu koskee vain uusia käyttäjiä.

Geishojen ja hovineitojen jalanjäljissä

MINNA EVÄSOJA: Melkein geisha – Hurmaava ja hullu Japani (Gummerus 2016)

Omakohtainen romaani kertoo kirjailijan kokemuksista parinkymmenen vuoden Japanin-ajalta. Minna Eväsoja opiskeli teetaidetta Kiotossa ja on matkustellut Japanissa ahkerasti. Teemalliset luvut perustuvat pitkälti päiväkirjamerkintöihin.

Kirjassa on ihania tunnelmia ja tarinoita teetaiteen opiskelusta, hassuista naapureista ja maanjäristyksistä. Kun tätä lähtee kuuntelemaan ulos, suosittelen retkeä metsään. Ota mukaan termosmukillinen kuumaa, vihreää teetä ja istuudu sammalmättäälle olemaan superzen.

Romaani opettaa valtavan määrän sisäpiirin tietoa japanilaisista tavoista ja maan kulttuurista. Tämä kaiken luettuasi tai kuunneltuasi et mokaa ja tumpeloi!

”Sakea juodaan varovasti, ryhdikkäästi istuen, ja kuppi tyhjennetään siemauksilla, joita on kolmesta viiteen. Kun sakea on juotu riittävästi, laitetaan oikea käsi kevyesti sakekupin päälle ja kiitetään kohteliaasti, että tämä riittää. Sen jälkeen sakekuppi asetetaan oman ruokatarjottimen oikeaan etunurkkaan tai pöydälle itsestä oikealle.”

MIIA KANKIMÄKI: Asioita, jotka saavat sydämen lyömään nopeammin (Otava 2013)

Kun luin tämän romaanin ensimmäistä kertaa, nauroin ääneen moneen otteeseen. Miia Kankimäellä on mainio tyyli. Hän sekoittaa omaa kokemustaan toisesta kulttuurista aitoon historiaan.

Kuunnellessa samaa kirjaa äänikirjanauhoituksena, on tenho tallella yhtä lailla. Hurmaavassa, Kiotoon ja muinaiseen hovineito Sei Shonagōnin elämään keskittyvässä romaanissa on rutkasti elämänmakuista huumoria arkipäivän japanilaisista haasteista.

Erityisen hauskoja ovat erilaiset listat, joita teoksessa on paljon. Oletko sinäkin listaihminen? Minä olen! Toinen samastuttava seikka on irtioton teema. Oravanpyörästä naps eroon, tärkeimmät tavarat matkalaukkuun ja eikun Japaniin tutkimaan muinaisia hovineitoja.

Siis kuka on Sei Shonagōn? 900-luvulla elänyt hovineito tuntuu romaanin kautta sekä tutulta että vieraalta. Hänestä tiedetään vain hyvin vähän. Kankimäki ”keskustelee” Sein kanssa, puhuttelee naista yli vuosituhansien ja samalla raottaa Heian-kauden hovin suljettuja verhoja.

Suosittelen myös Kankimäen romaania Naiset joita ajattelen öisin (2018). Harvinainen teos kertoo tutkimusmatkaajanaisista, edelleen Kankimäen omaa elämää mukaan sekoittaen. Tässäkin romaanissa piipahdetaan Japanissa. Nämä molemmat teokset löytyvät Storytelistä.

Japanilaisen dekkariperinteen suomalainen näkökulma

HEIKKI VALKAMA: Pallokala (Tammi 2017)

Dekkarigenre on Japanissa hyvin suosittu, joten Heikki Valkama on tehnyt hyvän genrevalinnan tuodessaan suomalaisen Riku Mäki -hahmon seikkailemaan Tokioon romaanissa Pallokala. Vahvana mausteena dekkarissa on gastronominen painotus. Riku Mäki on kokki, joka osallistuu kuuluisaan ruokakilpailuun Tokiossa, mutta sitten kaikki alkaa mennä kammottavalla tavalla pieleen.

Romaanin nimi viittaa myrkkyrikkaaseen kalalajiin, ja kun mukana häärää yakuza-mafia, ei pallokalaa varmastikaan valmisteta turvaohjeiden mukaisesti.

Kirjoitin yhdessä Heikki Valkaman kanssa Mondon Tokion-opasta, jonka jatkoa oma Tripsteri Tokio -oppaani on. Pallokala tuo hienosti esiin Valkaman laajan Japanin-tietämyksen ja toimii itsessäänkin oppaana japanilaiseen kulttuuriin. Vaikka eniten esillä ovatkin eri ruokalajit (varoitus vegaaneille: näin raakoja kokkauskohtauksia ei sietäisi missään muussa kuin murhanhimoisessa dekkarissa!), on moni Tokioon ja Japaniin liittyvä paikka ja ilmiö selitetty yksityiskohtaisen tarkasti.

Valkaman kaksi seuraavaakin gastrodekkaria löytyvät Storytelistä eli Riku Mäen seikkailuihin voi koukuttua huoletta.

Lisää zeniä, lisää harmoniaa

YOKO OGAWA: Professori ja taloudenhoitaja (Tammi 2016)

Lisää harmoniaa, lisää Valkamaa! Kotimaisen mangakustantamisen gurun Antti Valkaman suomentamassa tarinassa nimettömäksi jäävä taloudenhoitaja ja hänen poikansa tutustuvat dementiaa sairastavaan matematiikan professoriin.

Kauniissa romaanissa on hienon pysähtynyt tunnelma ja todellista arkipäivän taikaa. Älä anna matikkateeman häiritä liikaa (jos siis olet esimerkiksi humanisti), sillä aihepiiriä käsitellään silkkihansikkain. Pääteemat ovat ystävyys ja hetkessä eläminen. Teos löytyy E-kirjana Storytelistä.

“Työskenneltyäni jonkin aikaa Professorin luona minulle selvisi, että hänellä oli tapana ottaa puheeksi jokin luku tilanteissa, joissa ei tiennyt mitä sanoisi. Luvut olivat kuin oikea käsi, jonka hän ojensi toiselle kättelyä varten. Samalla ne olivat häntä itseään suojaava päällystakki…“

HARUKI MURAKAMI: Värittömän miehen vaellusvuodet (Tammi 2014)

Japanilaisesta kirjallisuudesta ei voi puhua ilman Murakami-mainintaa. Haruki Murakami ei ole dekkaristi, ei harmonisti, ei geishanisti, vaan maaginen realisti. Hänellä on monta vangitsevaa romaania, ja oikeastaan tämä kirja ei edes ole parhaimmasta päästä. Siinä on kuitenkin niin hassu juju, että teos on mainittava.

Romaanissa Värittömän miehen vaellusvuodet japanilainen päähenkilö matkustaa… Hämeenlinnaan! Aivan, supisuomalaiseen hämeeseen. Mutta koska maaginen realisti on maaginen realisti, on Hämeenlinnakin hieman outo, hieman fantastinen, tuttu mutta vieras. Metsässä saattaa asua esimerkiksi maahisia.

Murakami matkusti romaanin kirjoitettuaan ihan oikeastikin Hämeenlinnaan tarkastamaan, pitivätkö hänen mielikuvansa paikkansa. Kuuleman mukaan tori oli yllättänyt. Hänen vilkkaana pitämänsä markkinapaikka olikin hiirenhiljainen.

Teoksessa päähenkilö etsii itseään ja selvittelee mystisiä ystävyyssuhteita. Löytyykö mielenrauha suomalaisesta järvimaisemasta? Väitän, että oli tilanne mikä tahansa, vastaus on: löytyy!

Ilmainen äänikirjakokeilu

Äänikirjapalvelut ovat olleet supersuosittuja näinä aikoina. Storytelillä on mielestäni yksi parhaimmista valikoimista. Palvelusta löytyy myös Tokio-opaskirjoja englanniksi sekä paljon lisää Murakamia. Kannattaa testata ilmainen koekuukausi!

Storytelissä voi kuunnella äänikirjoja tai lukea e-kirjoja: tarjolla on yli 200 000 kirjan valikoima dekkareista matkakirjoihin ja lastenkirjoista bisneslukemistoon. Tripsteri tarjoaa kaikille uusille Storytel-asiakkaille kuukauden (30 päivää) ilmaisen kokeilun. Kokeilu ei sido mihinkään. Etu koskee vain uusia asiakkaita.

Lähde siis nojatuolimatkalle kirsikankukkien Japaniin, olitpa sitten missä tahansa, kuten Espoossa, oikeasti!