Flow Festival 2016 – Helsingin kesän tärkein matkakohde, vaan kuka kertoisi sen matkailijoille?

”Liha on murha”, toitottavat Lapin Kulta Red Arenan ruudut launtaina Morrisseyn keikalla – selvällä suomen kielellä. Eläinten teurastusta näytetään Meat Is Murder -kappaleen aikana myös videomateriaalein, jotta sanoma syöpyisi jokaisen verkkokalvoille. Osa yleisöstä lähtee kappaleen aikana närkästyneenä kävelemään, toiset laulavat innokkaana mukana kohotetut nyrkit ojossa. 31 vuotta vanha biisi onnistuu edelleen herättämään pahennusta.

Flow’ssa Morrisseyn vegetaristinen valistus ei ole edes tarpeen: vegaanista ruokaa tarjoiltiin festareilla lähes joka ruokakojussa pizzan, thairuuan, seitanin, nyhtökauran, oumphin, kookosjäätelön, tofuburgereiden, raakakakun ja falafelien muodossa ja yksi festarin näkyvimmistä sponsoreista oli vegaanisen kauramaidon valmistaja Oatly. Pitkälle on tultu niistä ajoista, jolloin suomalaisten festarien ainoa kasvisannos oli hernemaissipaprikapaella.

Flow on kaupunkifestareiden kunkku

Vertailussa Euroopan tunnetuimman kaupunkifestarin Barcelonan Primavera Soundin kanssa Flow’lla ei ole mitään hävettävää. Flow on lähempänä keskustaa, sen puitteet ovat huomattavasti inspiroivammat ja gourmetruokakojut ja ultratyylikkäät viinibaarit rökittävät Primaveran kalsean betoniviidakon mennen tullen.

Flow on suomalainen matkanähtävyys, josta voi olla ylpeä. Ajan hermolla olevien bändien lisäksi elämyksellisyyteen vaikuttaa huipputyylikäs dekorointi: kaasukello valoköynnöksineen, seinätaide ja lämmitetyt terassit, joilla naukkailla laatuviinejä. Ulkomaalaista festariyleisöä oli kuitenkin harmillisen vähän. Suomalaisilla on tapana häpeillä kylmää ilmastoa, mutta elokuu on juuri se Etelä-Euroopan kuumin aika – ja lomakuukausi – jolloin Välimeren ihmiset kaipaavat pohjoisen viileyteen.

Flow on täynnä pohjoista magiaa, jota muut eivät pysty tarjoamaan. Festarilla yhdistyvät skandinaavinen tyyli, huipputeknologia ja huippuruoka (myös kasvussa olevalle vegaanien laumalle). Mättäneekö sitten kuuluisa suomalainen markkinointi vai hipovatko hinnat liiaksi taivaita? Kymmenen euroa 16cl viinilasillisesta ja seitsemän euroa siideristä on nelinverroin kalliimpaa kuin mihin Etelä-Euroopassa on totuttu. Täältä sentään saa juoman samalta tiskiltä, johon se maksetaan, toisin kuin etelässä, jossa pitää säätää kahdella tiskillä polettien kanssa.

Flow’n perjantai

PERJANTAIN kuningas oli tietysti vetreä rokkikukko Iggy Pop, joka uhkuu seksikkyyttä vielä seitsemänkymppisenäkin. Päälavalla nähtiin Iggyn ja Stoogiesien perussetti, ja uudelta Post Pop Depressionilta kuultiin vain yksi kappale. Massive Attackin musiikki kestää aikaa hämmästyttävän hyvin, ja tyylikkään visuaalinen setti yhdisti Flow-yleisön eklektisen musamaun täydellisesti. (© PKR)

Kiinnostavasta päästä oli myös Teddy´s West Coaster, jonka mukaansatempaava jatsi Teppo Mäkysen svengillä rumpurytmillä ja Jukka Perkon taidokkaalla saksofonilla sai yleisön päät nykimään. Jenkkiräppäri Lil B:n keikalla oli itsevarman maaginen tunnelma. Brittiläisen Kieran Hebdenin luoma Four Tet kutsui Mustaan telttaan teknojoraamaan sen väen, jolle Iggy Popin energia jo riitti. Laura Mvula taas oli hienoääninen esiintyjä, mutta joutui kyynel silmässä toteamaan päälavan kirskuvien ääniongelmien saavan hänet alakuloiseksi.

Paperi T x Pekka Kuusisto x Samuli Kosminen aiheutti Iggyn keikan jälkimainingeissa Flow’n pahimman tungoksen, jossa ei päässyt vellomaan oikein mihinkään suuntaan. Tuntui väärältä valinnalta laittaa jotakin näin suosittua niin pienelle kuin Balloon-lavalle, vaikka kyseessä oli Paperi T:n oma toive. (© SV)

Flow’n lauantai

LAUANTAIN yllätyshurmuri oli The Last Shadow Puppetsin fiftarityylinen Alex Turner, jota kuolasivat niin nuoret kuin vanhemmatkin festaridaamit. Ruotsalainen Dungen oli Wigwaminsa opiskellut ja esitti raikasta progea Bright Balloon -lavan hurmioituneelle yleisölle. Ja mitä olisikaan suomalainen festari ilman Kauko Röyhkää? Flow’hun Kauko saapui Inginmaan ja Hypnomenin kanssa, ja letkeä groove sopi festarin alkuiltaan kuin tötsy basistin huuleen. Tötsy tuoksui myös yleisössä kuin ulkomaisilla festareilla konsanaan. (© PKR)

Lauantaina kuultiin myös Jori Sjöroosin uutta yhtyettä Rooxx, joka jalosti maalailevia Magenta Skycode -tunnelmia popimpaan suuntaan, mutta kaipaa vielä lisää keikkarutiinia. Menevämpää tanssijalan vipatusta tarjosi englantilainen elektropoptrio CHVRHES, jonka laulaja Lauren Mayberry toi yhtyeeseen kirkkaan viehättävää karismaa. Toinen karismaa tihkuva tapaus oli FKA twigsin Tahliah Barnett, jonka lavapresenssiä moni seurasi haltioituneena. Tunnelman viimeisteli Morrissey, jonka konsertti oli väkevä, painokas ja sielukasta tulkintaa täynnä – ja juuri niin yrmy, kuin kyyniseltä mestarilta voi odottaa. (© SV)

Flow’n perhesunnuntai

SUNNUNTAIN aloitti Perhesunnuntain osuus, joka aamun kaatosateen jälkeen kylpi auringonpaisteessa ja pikkuväen hymyissä. Jazzyhtye Kokko Quartet oli nimetty Perhesunnuntain esiintyjäksi, mutta ote olisi voinut olla iloisemman lapsiystävällisempi. Enemmän pieniä kiinnosti DJ Allu Albatrossin jytämusa, leikkitatuoinnit, voileipäpaja ja Circus Helsingin hienot temput. Kuulosuojainpäitä näkyi pogoilemassa myös esimerkiksi kotimaisen psykedeliapoppoo Death Hawksin ja äkkisuosioon ponnahtaneen Alman keikalla sekä myöhemmin iltapäivästä J. Karjalaisen tahtiin. Kello kuuteen mennessä lapset saivat luvan poistua alueelta. (© SV)

Flow’n sunnuntai

Sunnuntai päättyi pätevään putkeen: New Order, Sia ja Anohni. Brittiläinen New Order oli Punaisen teltan päivän geometrinen räjäyttäjä, joka sinkosi kuulijansa kasariherkkyystaajuuksille. Letkeä syntikkapop ja disconostalgia toimivat mainiosti. Festareiden setämiesten rinnalle astui nyt myös sympaattinen syntsatäti Gillian Gilbert.

Australialaisen Sian esitys oli paitsi päälavan katsoja-ahtausennätys myös monipuolisesti mykistävä. Otsatukan alta salaa laulettu show laski täysin äänen ja tanssijoiden mimiikan varaan. Kuulijaystävällisen musiikin yllä leijui keveä painajaistunnelma. Anohnin, joka Antony and the Johnsonsista tunnetaan, burka-esiintyminen olisi toiminut paremmin muualla kuin heti Sian yhtä kasvottoman esityksen jälkeen, mutta herkäksi Anohni yleisön sai. Ne, joille vakavien taustakuvanaisten raskaus oli liikaa, poistuivat Resident Advisor -takapihalle loppukarkeloihin. (© SV)

Kiinnostavat tilat: Cinema Bar, Art Laboratory ja Backyard

Riviera Cinema Bar keräsi odottamattomankin paljon leffakatsojia lokoisiin noja- ja säkkituoleihin ja tarjosi myös takuulämpimän lepotuokiopaikan iltojen viileydessä. Toinen hämärän kutsuva tila oli Art Laboratory, jonka miltei säkkipimeässä huoneessa oli monen kokeellisen esiintyjän aikana käsinkosketeltava tunnelma. Ihmiset istuivat lattialla ja eläytyivät muun muassa piano-, kansanmusiikki-, ja puhallinesityksiin, joista yhtenä intensiivisenä esimerkkinä mainittakoon pianoperformanssi Project Vainiolla – Becoming Art.

Moni oli sitä mieltä, että yksi festarin nostattavimmista paikoista oli iltamyöhällä takapihatila Resident Advisor Backyard. Illan DJ:t saivat virkeät bailaajat jaksamaan loppuun saakka. Vaikka aamupäivien kaatosateet vesittivät nurmikon tahmaiseksi, ei se menoa haitannut. (© SV)

© Paula Kultanen Ribas ja Siru Valleala

Paula Kultanen Ribas

Barcelonassa kahdeksan vuotta asunut matkatoimittaja, sisällöntuottaja ja muusikko asuu tällä hetkellä synnyinkaupungissaan Helsingissä.

Kommentit:

irma 16.08.2016 16:13

lässyn lässyn, nyt kun Flowsta tulee koko kansan juhla, pitää orpohipsterien taas keksiä minne mennä kattomaan huonoa indiemusaa ja kyttäämään toisiaan ettei vasn jokus ois khyylimpi. vallankumous söi taaaaaas lapsensa,

Vastaa
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *