Tokio – koiralle Guccin asu, kasvohoito vai pitsirattaat?

Tokiolaiset ovat koirafaneja pahimmasta päästä. Kissatkin kelpaavat, etenkin kahviloissa (ja viime aikoina myös pöllöt…), mutta omaksi lemmikiksi tahdotaan koira. Koiravauva. Siis mahdollisimman pieni koira, jota voi kuljettaa pyöränistuimessa, pyöräkorissa, koirienvaunuissa ja sylissä.

Kun Suomessa näkee koiran, tuntuu, että jotain puuttuu. Suomalainen koira on kummallisen paljas, koska sillä ei ole vaatteita. Tokiossa koira harvoin lähtee ulos asutta. Yoyogin puistossa kesäisellä sunnuntaikävelyllä ja koirapuistossa voi kohdata sellaisia tapauksia, ettei edes tiedä, onko kyse eläimestä.

On koiria aurinkolaseissa, lenkkareissa, ampiaisasuissa, tyllimekoissa ja kimonoissa. Siellä ne pinkovat helmat korvissa, dinosauruksen hännän sotkeutuessa omaan häntään. Osalla karvatassuista on yllään jopa Chanelia tai Guccia. Koirilla voi kotona olla oma vaatekaappi – ja usein onkin.

Koiraharrastuksen ympärille on syntynyt paljon kaupallista bisnestä. On koirahotellia, koirakauneushoitolaa, lemmikkien omia ostoskeskuksia, koirien luomuruokaa, synttärikakkuleipomoja ja tietenkin koirien kahviloita ja ravintoloita. On koirien mutakylpyjä, uimakoulutunteja, kylpylöitä ja hierontaa.

Yksi uusimmista koiraystävällisistä ravintoloista on Tokyo Skytree -pilvenpiirtäjän ostoskeskuksessa sijaitseva Dog Debt Café. Siellä voi oman haukkulaisen kanssa nauttia kahvit ja tilata kuvallisesta menusta koiralleen vaikkapa nauravan nakin tai kasan vohveleita. Vai vuffeleita.

Ristiriitaista eläinrakkautta

Tokio on niitä surullisia kaupunkeja, jossa koiranpentuja voi nähdä kauppojen myynti-ikkunoissa. Niillä kosiskellaan etenkin treffipareja, sillä söpöyttä ylistävässä maassa koiranpentu on yksi suloisemmista lahjoista, joita tyttöystävä voi saada.

Rajoitetuista asuinneliöistä johtuen koirat Tokiossa ovat yleisimmin pieniä, käsilaukkuun ja kainaloon mahtuvia. Suosittuja rotuja ovat chihuahuat, minimäyräkoirat ja pikkupuudelit.

Maan tunnetuin rotu on akita, joka usein esiintyy mangasarjakuvissa. Shibuyan aseman edustalla seisova Hachiko-patsas kertoo tarinaa isännälleen uskollisesta akitakoirasta. Toinen rakastettu ja sarjiksista tuttu suurempikokoinen rotu on shiba.

Laajaa koirapalvelubisnestä selittää se, että koiralla on monessa perheessä lapsen asema. Samalla, kun lapsiluku Japanissa vähenee, sinkkujen ja lemmikkien määrä lisääntyy. Oma koira käsipuolessa on helpompi ja hauskempi hankinta kuin vaivalloinen aviosetti kelvollisine puolisoineen, häineen ja lisääntymisineen. Lemmikkien arvostus on suurta, mistä kielivät myös moninaiset hautajaisrituaalit. Muinoin kylien eläimille järjestettiin hautajaisriittejä, jotteivat pahat henget uhkaisi seutua. Uskottiin, että koirat ja kissat pääsevät vapaasti liikkumaan tämän maailman ja henkimaailman välillä.

Buddhalainen jälleensyntymisen usko on maassa jakautunutta: osa uskoo, että hyvin hoidettu ja kuoleman jälkeen muistettu lemmikki voi seuraavalla kierroksella syntyä ihmiseksi, osan mielestä taas eläimen kohtalo on syntyä aina uudelleen eläimeksi. Lemmikkien hautajaisriitit vaihtelevatkin paljon perheiden kesken. Kaupungeissa eläinten hautausmaat ovat kasvattaneet suosiotaan, maaseudulla taas käytetään luonnon symbolisia paikkoja, kuten vuoria ja kukkuloita. Osa lemmikin omistajista haluaa samalle hautapaikalle lemmikkinsä kanssa. Perheen koiralla voivat olla aivan samanlaiset (tai vielä kalliimmat) hautajaiset kuin ihmisillä. Lemmikkejä muistetaan kotialttareilla perheenjäseninä. Taivaan sijasta ne vaeltavat sateenkaarisillalle. (Mangasuositus: Kirjeitä koirien maasta.)

Lemmikkibisneksellä ja söpöysrakkaudella on kääntöpuolensa. Pentukoiria tehtaillaan liukuhihnalta ja ostetaan hetken mielijohteesta. Siksi myös hylättyjä, kodittomia ja iäkkäämpiä koiria on paljon. Adoptioperheitä löytyy harvoin. Joka päivä useita satoja eläimiä kaasutetaan Japanissa kuoliaiksi. Eläinsuojeluyhdistykset tekevät hiljalleen näkyvämpää työtä, ja tappamiselle yritetään löytää parempia keinoja. Tärkeintä on levittää tietoa asiasta esimerkiksi kouluissa, sillä japanilaisilla on toisinaan tapana ennemmin sulkea silmät epäkohdilta kuin ottaa asioista selvää.

Vanhainkodeissa, sairaaloissa ja vammaisten parissa käytetään paljon terapiakoiria. Esimerkiksi Tokiossa sijaitseva yhdistys International Therapy Dog Association kouluttaa orpokoirista terapiakoiria sairaaloihin ja vanhusten pariin ympäri Japania.

Shoppailemaan koiralle?

Tokiossa on usein helpompaa löytää vaatteita koirille kuin lapsille. Onhan koiralemmikkejä jo noin 23 miljoonaa, kun alle 15-vuotiaita lapsia on useita miljoonia vähemmän.

Etsi muotia mustillesi esimerkiksi Takeshita Dori -kadulta Harajukusta, suurista tavarataloista ja Odaiban tekosaaren ostoskeskuksista.

Koirille on tietenkin omat muotimallistonsa vaihtuvien kausien mukaan, joten ei huolta epämuodikkuudesta!

Kissa- ja pöllökahviloita on runsaasti, mutta ne ovat asukkailleen usein hyvin stressaavia paikkoja etenkin Tokiossa, jossa on valtavasti ihmisiä. Päivät saattavat olla japanilaiseen tapaan pitkät myös eläintyöläisille, eikä Tripsteri siksi suosittele näissä kahviloissa vierailua. Lue lisää aiheesta Japan Timesin artikkelista.

Lue Guardianin artikkelista yksityiskohtia siitä, miksi japanilaiset hankkivat mieluummin koiria kuin harrastavat seksiä ja tekevät lapsia.

Myös tämä Japan Timesin artikkeli tuo mielenkiintoisesti esille lemmikkibuumin vaikutuksia ja syitä, joita ovat muun muassa yksinäisyys ja epäluottamus yhteiskuntaa kohtaan.

© Siru Valleala

 

Tokion hotellitarjouksia:

Katso parhaat tarjoukset ja tee varaus tästä.

Tokion lentotarjouksia:

Etsi parhaat ja edullisimmat lennot Helsingistä Tokioon.

Uusimmat matkavinkit


[pt_view id=”1ab6981f43″]

Siru Valleala

Vapaa toimittaja, joka kokee kodikseen sekä Helsingin että Tokion. Mondon ja Tripsterin Tokio-oppaiden kirjoittaja, tv- ja elokuvakriitikko ja mangan toimittaja tahtoo vuosittain tokiolaiseen mielentilaan. Tripsterin Helsinki-oppaan ja mobiilisovelluksen tekemisen myötä myös Suomen pääkaupungin korttelit kutsuvat uusien kohteiden koluajaa.

Kommentit: