Etna – Sisilia
Kirkkaana päivänä tulivuori Etnan huipulta voi nähdä yli 250 kilometrin päähän. Etna on Euroopan korkein tulivuori, ja aktiivisimpia koko maailmassa. Se on 3329 metriä korkea.
“Kun Etna purkautuu, sen juurella sijaitsevien kylien ja kaupunkien kadut peittyvät mustanpuhuvaan tuhkavaippaan.”
Kun Etna purkautuu, sen juurella sijaitsevien kylien ja kaupunkien kadut peittyvät mustanpuhuvaan tuhkavaippaan. Silloin Cataniassa kuljetaan hengityssuoja kasvoilla ja sateenvarjo pään päällä.
Ensimmäinen muistiin merkitty Etnan purkaus on vuodelta 475 eaa. Tämän jälkeen purkauksia on tapahtunut ainakin 250 kappaletta, ja 2000-luvulla Etna on ollut lähes jatkuvassa purkautumisen tilassa. Purkausten seurauksena vuori muuttaa muotoaan; kun 100 vuotta sitten kraattereita oli vain yksi, vuonna 2017 niitä on viisi.
Ei ole epätavallista, että Catanian lentokenttä joudutaan sulkemaan tuhkasateen vuoksi. Tuuli kuljettaa tuhkaa sadan, jopa 250 kilometrin päähän. Tuhka peittää joskus koko itäisen Sisilian.
Historian tuhoisin purkaus tapahtui vuonna 1669, jolloin syntyi uusi kraatteri, Monte Rossi, ja laavavirta tuhosi Etnan rinteiden kyliä ja osan Catanian keskustaa.
Etna (sisiliaksi Mungibeddu eli Kaunisvuori) on yksi maailman aktiivisimmista tulivuorista, koska se sijaitsee Euraasian ja Afrikan mannerlaattojen liitoskohdassa. Aktiivisuudella on positiivinenkin puoli: sen ansiosta Etnan alarinteet ja ympäristö ovat erityisen hedelmällistä maaperää viljelyyn. Vuoren juurella kukoistavatkin mitä tuottavimmat viini- ja hedelmätarhat. Etna on myös lisätty Unescon maailmanperintölistalle vuonna 2013.
Jokaisella sisilialaisella on tarina Etnasta
Giuseppe ”Pippo” Marchese, 67, kertoo, kuinka vei 4-vuotiaan poikansa katsomaan Etnan rinteellä valuvaa laavavirtaa vuonna 1979. Hän tunsi olevansa turvallisen matkan päässä hitaasti etenevästä virrasta, joka kiemurteli alas Etnan kumpuisia rinteitä. Yllättäen tulivana kuitenkin haarautui ja ohut juova lähti kasvamaan kohti Pippoa ja hänen poikaansa. Pippo lähti juoksemaan alas rinnettä poika sylissään. Poika ei ymmärtänyt olevansa vaarassa vaan hihkui lumoutuneena heitä tavoittavalle hehkuvalle tulitielle. He ehtivät turvaan ajoissa, mutta kummankin hiukset ja kulmakarvat olivat palaneet poroiksi kuumuudesta, ja heidän kasvonsa olivat pikimustat.
Samaan aikaan ylempänä rinteellä yhdeksän turistia kuoli ja kymmeniä loukkaantui Etnan sylkemään laavakivisateeseen. Kivet syöksyivät ensin satojen metrien korkeuteen, minkä jälkeen ne putosivat suoraan turistien niskaan. Kivet halkaisivat turistien kallot. Viimeksi maaliskuussa 2017 kymmenen hengen ryhmä jäi ylärinteillä laavakivisateeseen. Kenenkään vammat eivät olleet kuitenkaan vakavia.
“Kivet halkaisivat turistien kallot.”
Etnalla kasvavat tuoksut
Keväällä Etna puhkeaa upeaan väriloistoon: ginestra, piiskaherne, kukkii. Sen kukkimisaika on tavallisesti toukokuusta kesäkuuhun vain 20 päivän ajan. Piiskaherne kukkii lähes häikäisevän keltaisena Etnan alarinteillä ja levittää voimakasta tuoksua. Sen sanotaan symboloivan nöyryyttä ja vaatimattomuutta, vaikkakin sen tuoksu on kaikkea muuta kuin vaatimaton! Ginestrasta valmistetaankin hajuvettä. Täällä kasvaa myös korkea liila kukka, valeriana, rohtovirmajuuri, josta valmistetaan rauhoittavaa lääkettä, sekä pienempi mutta voimakastuoksuisempi haalean keltainen pieni kasvi camomilla. Kuinka paradoksaalista, että tulta syöksevän tulivuoren rinteillä menestyvät juuri rauhoittavista ominaisuuksistaan tunnetut kasvit!
Noustessa ylemmäs korvat menevät välillä lukkoon, niin korkealla ollaan. Eri-ikäiset ja -väriset laavakerrokset vuorottelevat maisemassa. Maaperä on kuivunutta laavaa, ja paikoitellen mustan laavakerroksen alta pilkottaa terrakottaa ja kultaa, paikoin kiven väri vivahtaa purppuraan.
Rifugio Sapienza ja Crateri Silvestri
Autolla pääsee kätevästi ajamaan aina Rifugio Sapienzalle saakka, 1920 metriin, jossa sijaitsevat sammuneet kraatterit, Crateri Silvestri, Etnan suosituin turistikohde. Puolivälissä matkaa tie tekee jyrkän mutkan, ja mutkan silmässä pilkottaa vanhan talon harjakatto. Talo on peittynyt katonräystääseen saakka laavaan. Näky on hurja.
Rifugio Sapienzasta löytyy hotelli, ravintoloita, kahviloita ja matkamuistomyymälöitä, joista voi ostaa laavasta tehtyjä koruja ja koriste-esineitä. Kaikki on tietenkin kallista. Crateri Silvestrin sammuneet kraatterit ovat muutaman askeleen päässä parkkipaikalta.
Turistit kiertävät kraatteria kuin pyhiinvaeltajat Kaaban temppeliä. Kraatterin keskus on sysimusta, musta hieno hiekka peittää ympäristön.
Elanto laavasta
Harmaapartainen ukko hakkaa taltalla laavamurikkaa, siitä kuoriutuu pää. Vieressä on näytteillä ukon muotoilemia pieniä laavapatsaita. Vanha mies on nimeltään Salvatore Finocchiaro. Hän kertoo olevansa itseoppinut kuvanveistäjä ja elättäneensä itsensä jo 45 vuoden ajan muotoilemalla laavasta muistoesineitä.
Monet pikkupatsaat muistuttavat myyttisiä olentoja, monilla on isot silmät, jotkut tuovat mieleen Pääsiäissaarten patsaat. Finocchiaro tarkkaili lapsena laavaa ja alkoi tehdä siitä hahmoja. Näin syntyi elämänmittainen ammatti. ”Joskus täällä sataa kiviä. Jopa nyrkin kokoisia. Ne ovat kevyitä, mutta kun ne putoavat taivaalta, ne voivat satuttaa. Ja ne rikkovat autoja. Joskus seassa saattaa olla ihmisen pään kokoinen kivi. Kutsumme niitä nimellä bomba vulcanica, vulkaaninen pommi”, Finocchiaro kertoo.
Köysiratahissi (funivia) vie Etnan ylemmälle tasanteelle, josta näkee savuavan huipun, hornankattilan.
Ilman asiantuntevaa opasta ylärinteille ei ole kellään asiaa. Ei myöskään astmaatikoilla eikä sydänsairauksista kärsivillä. Ylärinteillä on mahdollista patikoida tai vuokrata jeeppiajelu. Monista Catanian hotelleista on mahdollista varata kiertoajelu Etnalle siten, että sinut haetaan hotellin ovelta ja tuodaan takaisin hotellille.
Köysiradalla ei kannata nousta ylemmille tasanteille ilman sopivaa vaatetusta. Kesäaikaankin päällä on syytä olla pitkähihaista ja kunnon kengät. Millään sandaaleilla tai korkokengillä ei Etnalle kannata lähteä. Tarvittaessa Rifugio Sapienzalta voi vuokrata patikointivarusteet.
Maisema on täällä jatkuvassa muutoksessa, ja rinteille on siksi helppo eksyä. Sää saattaa muuttua varoittamatta. Ylhäällä voi olla hyvin kylmä, lähes kuin missä tahansa Alppien ylärinteellä. Talvisaikaan, joulukuusta maaliskuuhun, Etnalla pääsee jopa laskettelemaan!
Antiikin kreikkalainen runoilija Pindaros kuvasi Etnaa pylvääksi, joka kannattelee taivasta. Täällä tiedetään, että tarujen Odysseusta kivenjärkäleillä pommittanut kyklooppi oli todellisuudessa tulivuori Etna.
Etnan köysiratahissi Rifugio Sapienzalta
Talvella:
Auki: ma-su klo 9 – 15.45 (viimeinen lähtö ylös)
Kesällä:
Auki: ma-su klo 9 – 16.15 (viimeinen lähtö ylös) Liput: 30 €
© Anu Rinkinen
