Catania

Cataniassa on kansainvälinen lentokenttä Fontanarossa, jolle Suomestakin saapuu suoria lentoja. Monet jatkavat lentokentältä saman tien muualle Sisiliaan, vaikka Cataniaan kannattaisi ehdottomasti jäädä tutustumaan päiväksi tai pariksi. Catania voi toimia myös hyvänä tukikohtana tutustuttaessa muuhun itäiseen Sisiliaan, kuten Taorminaan, jossa on kallista yöpyä.

Catania on kiehtova sekoitus vanhaa Sisiliaa ja modernia yliopistokaupunkia: antiikin kreikkalaiset rauniot ja barokkikirkot luovat jyhkeät kulissit öisille opiskelijabileille.

Catania, kaupunki tulivuoren varjossa

Catanian julkisivut ovat tuhkan tummentamia. Täällä ei pääse tulivuorta pakoon, Etnan tummanpuhuva hahmo kohoaa viimeistään seuraavan kadunmutkan takaa. Talojen välistä pilkottaa myös antiikin kreikkalainen teatteri Teatro Antico e Odeon, ajalta 400 eaa. Kaupunki on kasvanut lähestulkoon sen päälle. Teatterissa ei nykyään järjestetä näytöksiä sortumavaaran takia, mutta sisään pääsee merkittyjä reittejä pitkin.

Teatro Massimo Bellinissä on tarjolla oopperaa, balettia ja klassista musiikkia. Monet esitykset ovat kesäaikaan ilmaisia.

Benediktiinimunkkien vanhassa luostarissa toimii nykyään Catanian yliopiston humanistinen tiedekunta. Siellä voi ja kannattaa vierailla.

Catanian Duomo, tuomiokirkko, on jyhkeä, mahtipontinen, jotenkin karu. Marmori pitää sen kesähelteelläkin viileänä.

Piazza Duomolla ukot pelaavat korttia, scalaa. ”Emme pelkää Etnaa, sillä me olemme sen lapsia.” he kertovat. Suuri osa Catanian lähteissä virtaavasta vedestä tulee korkealta Etnalta. Sitä pidetään puhtaana. ”Ei, meitä ei tuhoa Etna, meidät tuhoaa paikallinen politiikka”, jupisevat ukot, ja jatkavat loputtomiin kaupunkia koettelevasta korruptiosta.

Piazzan keskellä suihkuava vesilähde, La Fontana dell’Elefante, vuodelta 1736 on Catanian symboli. Sen uskotaan suojelevan kaupunkia tulivuorenpurkauksilta.  Tässä kaupungissa elefantin alla on Stockan kellon alla: ”Nähdään norsun alla”, ”Ci vediamo sotto u Liotru”, sanovat catanialaiset paikallismurteellaan.

Catanian kuuluisa kalatori, pescheria

Catanian legendaarinen pescheria, kalatori, on elämys, ja helppo löytää: huuto alkaa heti Piazza Duomon toisen suihkulähteen, ”Lenzuolon”, takaa:

Tuoreita sardiineja, muljahtelevia mustekaloja, kalmareita, hummereita, katkarapuja, mestattuja miekkakaloja. Mannaiat vain heiluvat, miekkakalojen irti leikatut päät tuijottavat kohti taivasta. Veri virtaa kaulojen leikkauspinnasta, maa on märkä, sillä veri pitää huuhdella saman tien, muuten se alkaa haista.

Huudot sekoittuvat toisiinsa, mistään ei saa selvää. Asiakkaat tungeksivat. Simpukoita löytyy kuutta eri sorttia. Ne lilluvat vähässä vedessä, ojentelevat jalkojaan ja ruiskauttavat vettä jopa 30 senttimetrin korkeuteen. Utelias rouva saa suolaisen vesisuihkun silmäänsä.

”Piikkejään heiluttelevat merisiilit syödään elävinä leivän kanssa.”

Piikkejään heiluttelevat merisiilit syödään elävinä vaalean leivän kanssa. Tai sitten niistä valmistetaan kaupungin erikoisuutta spaghetti con ricci di mare.

Gabriele, seitsemän vuotta, on asettanut limenpuolikkaita läpikuultavien kalanpoikasten sekaan. ”Osterit 8 € kilo!”, hän huutaa isänsä vieressä. Hänellä on jo työpaikka taattu.

Katso kaikki kuvat:

Cataniassa on vilkas yöelämä

Piazza Duomo ja Piazza Università täyttyvät alkuillasta kävelijöistä ja illallispaikan etsijöistä. Tähän aikaan on hyvä istua terassille nauttimaan aperitiivi.

Yliopistokaupunki Cataniassa on opiskelijoiden ansiosta vilkas yöelämä. Via Santa Filomena lähellä Piazza Belliniä täyttyy juhlijoista puolen yön aikaan. Taiteilijoiden boheemikadulla Via San Michelellä voi päästä seuraamaan taideteoksen luomisprosessia. Tunnettu on myös homobaareja täynnä oleva porraskatu Scalinata Alessi. Nievski on niin täynnä, että asiakkaat levittäytyvät ulos rappusille rupattelemaan.

Piazza Curròlta löytyy erinomainen nuorekas trattoria Aputia dell’Ostello. Paikan kala-antimet on ostettu aamulla pescheriasta, tietenkin, ja täällä on myös laaja kasvisruokavalikoima. Erikoisuutena maanalainen viinikellari, jonne asiakkaat pääsevät kastamaan jalkansa kellarin avonaisen lattian alla virtaavaan ikivanhaan jokeen Amenanoon.

© Anu Rinkinen

Katso kaikki kuvat:

Anu Rinkinen

Anu on runoilija, joka työskentelee kirjallisuuden ja kirjoittamisen parissa myös opettajana, vapaana toimittajana ja suomentajana. Anu on elänyt jo parikymmentä vuotta Italian ja Suomen kulttuurien sekoitteessa. Perheen toinen koti on Sisilian etelärannikolla Gelassa.

Kommentit (1):

Paula Kultanen Ribas 24.03.2016 12:18

Ihanan elävästi kirjoitettu kuvaus! Kyllä houkuttelisi päästä paikan päälle!

Vastaa
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *
Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *