Tippikulttuuri Kaliforniassa

Tipin eli juomarahan maksaminen on Kaliforniassa ja koko USA:ssa osa palveluetikettiä. Tipin määrässä on hiukan osavaltio- tai aluekohtaisia eroja. Kalifornian ravintoloissa tipataan pääsääntöisesti 15-20 prosenttia. San Franciscon alueella juomarahan suuruus kallistuu 20 prosentin suuntaan, 15% koetaan melko alhaiseksi. Ala-arvoisesta kokemuksesta voi jättää alle 15%. Erityisesti, jos aiot käydä samassa paikassa useammin, on hyvä olla kohtelias ja maksaa reiluja tippejä.

“Kelvon tipin maksat, jos kerrot laskun veron kahdella.”

Kampaajalla ja taksissa tipataan. Myös Uberissä ja Lyftissä suositellaan nykyisin tipin maksamista. Hotelleissa voi jättää dollarin tai kaksi laukkujen kantamisesta ja siivoojalle pari. Myös baarissa on hyvä tipata niin baaritiskiltä ostettaessa kuin pöytään tilattaessa. Baarissa voi noudattaa joko “dollari tai pari per drinkki” -maksutapaa tai 15-20 prosentin sääntöä. Noutoruokaa haettaessa vähintään 10 prosentin juomaraha on hyvä. Myös turistikierrosten vetäjille saatetaan usein antaa tippiä muutama dollari. Jos et ole varma tipatako vaiko ei, katso mitä muut tekevät.

Kahvilan tiskiltä ostaessa voi jättää dollarin kippoon, jos haluaa.

Harvoissa ravintoloissa tippi eli “gratuity” sisältyy laskun hintaan. Jos näin on, asia tuodaan selkeästi esille. Tavallisempaa on, että isoista yli kuuden hengen seurueista ravintolat laskuttavat palvelumaksun automaattisesti.

Vaikka kokonaishinta olisi suuri, normaaleja tippiprosentteja noudatetaan silti. Esimerkiksi kalliissa Michelin -ravintoloissa kolmen sadan dollarin tasting menu -hintaan saatetaan lisätä automaattisesti 20% tippilisä tai palvelumaksu.

Ravintoloissa maksaminen ja tippaaminen

Ravintoloissa lasku tuodaan ensin, sitten kortti annetaan tarjoilijalle, joka jättää laskun “auki” kunnes asiakas allekirjoittaa kuitin ja merkitsee siihen haluamansa tippi- ja loppusumman. Jos haluat maksaa tipin käteisenä, kirjoita tippiriville esimerkiksi “cash” tai viiva. Tippiviivoille on aina hyvä kirjoittaa jotakin, ettei vahingossakaan kuittiin voida väärentää summia.

Usein kuitteihin on painettu valmiiksi 15, 18 tai 20 prosentin tai näitä suurempien prosenttien tippiehdotukset, jotta säästyt laskemisen vaivalta. Vero näkyy kuitissa, joten sen tuplaaminen on hyvä tipin laskutapa.

Ravintolakuitin tippiviivat. Kuva: Reetta Kemppi
Ravintolakuitin tippiviivat. Kuva: Reetta Kemppi

Näin laskunmaksu tapahtuu ravintolassa:

  1. Tarjoilija tuo laskun.
  2. Asiakas laittaa maksukortin tai rahat tarjoilijan jättämällä alustalle, jonka tarjoilija noutaa.
  3. Tarjoilija tuo kortin tai vaihtorahan takaisin kuittien kera.
  4. Asiakas laskee ja kirjoittaa tippisumman ja laskun loppusumman (tai vaihtoehtoisesti cash yms) merchant copy -kuitin viivoille. Customer copyn eli asiakkaan kopiokuitin voit pitää itselläsi, ja halutessasi voit merkitä siihen muistiin maksamasi tipit, jos olet tarkka kirjanpitäjä. Jos maksat tipin käteisenä jätä rahat tarjoilijan tuomalle alustalle.
  5. Asiakas on maksanut ja voi halutessaan poistua ravintolasta.

Miksi tipit?

Kaliforniassa ja etenkin San Franciscossa palvelualojen työntekijöitä kohdellaan reilummin kuin monessa muussa USAn kolkassa. Sen sijaan monissa eteläisissä osavaltioissa tarjoilijat saavat palkaksi liittovaltion säätelemän parin dollarin minimituntipalkan, joten on ymmärrettävää, että työntekijät ovat riippuvaisia tipeistä.

Toisaalta esimerkiksi San Franciscon tai New Yorkin alueella asuminen ja muut elinkustannukset ovat niin suuret, että kohtuullisellakin osavaltiokohtaisella minimipalkalla eläminen ilman tippejä on vaikeaa.

Valveutuneessa San Franciscossa tarjoilijan työn koetaan myös olevan vaativampaa kuin maaseutujen pikkukylissä. Asiakkaat noudattavat kaupungissa monia ruokavalioita ja ovat hyvin tiedostavia kuluttajia, joten tarjoilijoiden tulee olla perillä aineksista ja niiden alkuperästä.

Kun tippaat rehdisti, olet kohtelias ja toimit kuten paikalliset asukkaatkin. Jos tippauskäytäntö kuitenkin tuntuu sekavalta, älä huoli, sillä myös paikalliset alkavat olla hukassa sen kanssa. Pandemian aikaiset käytännöt, kuten reilu tippaus noutoateriasta, ovat osittain tulleet tavaksi, vaikka palvelua ei juurikaan saa vastineeksi. Lisäksi kassojen näyttöruudut ja tarjoilijan tuoma maksupääte tarjoavat usein automaattisesti hyvin isoja tippiprosentteja. Nämä ovat asioita, joiden kanssa paikallisetkin tuskailevat, joten ei syytä häpeään, vaikka noudattaisit edellä mainittuja tippikäytäntöjä.

© Reetta Kemppi

Reetta Kemppi

Toimittaja ja valtiotieteilijä, joka etsii ihannekaupungin aineksia tällä hetkellä San Franciscossa.

Kommentit (0):

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *