Rooma – Käytöstavoista

Roomalainen vaikuttaa kohteliaalta. Vaikutelma on sikäli oikea, että italialaisten kanssakäymistä säätelevät monet kohteliaisuusmuodollisuudet, jotka he oppivat jo nuorina. Alle kouluikäinen lapsikin osaa kehua leikkikaverinsa äidille, kuinka rouvan koti on hienosti sisustettu, ja kysyä kohteliaasti lupaa saada käyttää kylpyhuonetta tarpeen yllättäessä.

Italialainen teitittelee aina uutta tuttavuutta, vanhempaa ihmistä (jopa tyttö- tai poikaystävänsä ja lapsuudenystävänsä vanhempia), opettajia ja tietysti viranomaisia.

Italiassa on tärkeää tervehtiä kohteliaasti. Aamulla sanotaan ”Buon giorno” lounasaikaan asti, minkä jälkeen sanotaan ”Buona sera” (Hyvää iltaa), joskus myös ”Buon pomeriggio” (Hyvää iltapäivää). Usein jatketaan kysymällä ”Come sta?” (Mitä teille kuuluu?) tai ”Come stai?” (Mitä sinulle kuuluu?) Nämä kysymykset ovat amerikkalaisten How are you? –tiedusteluiden luokkaa; niihin ei odoteta muuta vastausta kuin ”Hyvää, kiitos.” (Bene, grazie.)

Saapasmaan erikoisuus on jatkaa kuulumisten kysymisen jälkeen syömisten tiedustelulla. He ovat hellyttävän kiinnostuneita siitä, mitä olet nauttinut aamiaiseksi tai lounaaksi. Ja kun he ovat kuulleet yksityiskohtaisen selvityksen lounaastasi, he haluavat kuulla, mitä suunnittelet syöväsi illalliseksi – ja kertovat myös auliisti omista suunnitelmistaan. Italialaisten rakkaus ruokaan tulee todellakin vastaan joka käänteessä! Erotessa myös toivotetaan ”Buon pranzo!” (Hyvää lounasta!) ja ”Buona cena!” (Hyvää illallista!)

Ciao” (moi, hei) sanotaan ystävien kesken. ”Salve” (terve) sopii tervehdittäessä esimerkiksi nuorempaa naapuria tai lähikaupan tutuksi käynyttä myyjää.

On kohteliasta kiittää paljon, grazie, ja pyytää anteeksi, mi scusi (annattehan minulle anteeksi). Scusi ei ole niin painava sana kuin meidän anteeksi. Kun siis tulet ruuhkametrossa tönäisseeksi kanssamatkustajaasi kylkeen, avaa suusi. Italiassa on erittäin epäkohteliasta olla pyytämättä anteeksi! Jos sinun täytyy ohittaa joku tungoksessa, sanot “Permesso” tai edes “Sorry”. Vanhemmille ihmisille kuuluu tarjota istumapaikkaa.

Tavattaessa toiseen kertaan annetaan jo poskisuudelmia kuin vanhalle tutulle. Poskisuudelmat annetaan kummallekin puolelle niin, että posket koskettavat toisiaan, suudelman voi antaa ilmaan. Läheiset ystävät moiskauttavat pusut kummallekin poskelle, myös miehet toisilleen. Joskus halataankin.

Läheiset ystävät moiskauttavat pusut kummallekin poskelle, myös miehet toisilleen.”

Sairauskohtauksen saanut ei joudu kauaa makaamaan kadulla – italialainen ei ihmettele vaan rientää auttamaan.

Varoitus: joskus italialaisen on äärimmäisen vaikeaa sanoa ”En tiedä” (Non lo so.) Kun siis kysyt tietä (Missä on – Dove è) kadulla vastaantulevalta, varaudu, että kulkuohjeet tulevat kuin apteekinhyllyltä – mutta johtavat sinut harhaan. He eivät tee tätä ilkeyttään, heistä vain olisi epäkohteliasta olla yrittämättä neuvoa. Kannattaa siis aina varmistaa oikea suunta useammalta vastaantulijalta.

Jos erotut ulkonäöltäsi valtavirrasta, varaudu siihen, että sinua saatetaan kohdella joissakin paikoissa epäkohteliaasti. Keskiverto italialainen arvostaa la bella figuraa, eli tyylikkäitä italialaisia muotivaatteita, Guccin aurinkolaseja ja hyvin laitettua tukkaa. Toki Italian vasemmisto on aina ollut vahva, ja esimerkiksi rastat tai nenärengas ovat ihan tavallisia koristuksia Roomassakin.

© Anu Rinkinen

Anu Rinkinen

Anu on runoilija, joka työskentelee kirjallisuuden ja kirjoittamisen parissa myös opettajana, vapaana toimittajana ja suomentajana. Anu on elänyt jo parikymmentä vuotta Italian ja Suomen kulttuurien sekoitteessa. Perheen toinen koti on Sisilian etelärannikolla Gelassa.

Kommentit (0):

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *