Globaalin etelän vastuullisen matkailun opas

Tripsteri laati ohjeet matkailuun ja matkailusta tiedottamiseen alemman tulotason maissa. Mitä on tirkistelyturismi? Entä oletko sinä ”valkoinen pelastaja”?

Globaalin etelän käsite

Termillä ”globaali etelä” tarkoitetaan maita, joita on totuttu kutsumaan nimellä kehitysmaat, kehittyvät maat tai kolmannen maailman maat. Esimerkiksi Maailmanpankki kutsuu näitä maita nykyään termillä ”low and middle-income countries” eli matalan tulotason maat.

Globaali etelä ei suoraan viittaa eteläisemmän pallonpuoliskon maihin, vaan globaalia etelää voi olla myös pohjoisessa. Samoin niin sanottua globaalia pohjoista voi olla myös alemman tulotason maissa. Globaali etelä ja pohjoinen kuvaavat valtarakenteita ja resurssien epätasaista jakautumista.

Tärkeimmät matkustusvinkit tulotasoltaan köyhemmissä maissa eli globaalissa etelässä

Tripsteri kokoaa alle perusohjeistuksen eettiseen ja huomioivaan matkustamiseen maissa, joissa globaalin etelän käsite toteutuu. Vinkit on ammennettu Reilun matkailun yhdistyksen järjestämästä YMGE-työpajasta (yhdenvertaisempaa matkailua globaaliin etelään). Kiitos avartavasta työpajasta!

Sitoudumme noudattamaan näitä ohjeita myös Tripsterin omassa matkailumateriaalissa ja viestinnässä.

1. Käytä arviointikykyäsi ja vältä niin sanottua tirkistelyturismia

Matkailijat etsivät usein ”aitoja kokemuksia”. Vedä raja niin sanottuun köyhyyden romantisointiin. Sellaista edustaa esimerkiksi slummiturismi, retket, joilla lähdetään karujen slummien arjen keskelle ”tirkistelemään”.

Tirkistelyturismilla kuvataan siis sellaista matkailua, jossa halutaan nähdä ja kokea omasta arkipäivästä eroavia todellisuuksia. Yleensä nämä kohtaamiset ovat sellaisia, joissa tirkistelyn kohde on erilaisessa asemassa tirkistelijään nähden. ”Aidon elämyksen” jälkeen palataan omaan turvalliseen arkeen. Merkitystä on sillä, onko tirkistelyn kohteella sananvaltaa turismikohteena olemiseen ja sillä, viestiikö matkailija matkastaan stereotypioita vältellen vai niitä lisäten.

2. Pohdi tarkoin, mitä ja miten valokuvaat

Mitä ja ketä saa kuvata? Pyydä lupa ja vaikka saisitkin luvan, harkitse tarkkaan, missä jaat kuvan ja millaisessa yhteydessä sekä kuinka kommentoit kuvaa. Käännä asetelma toisin päin ja pohdi, millaisia kuvia ja niiden myötä viestejä itsestäsi ja perheestäsi toivot leviävän matkailijoiden mukana.

3. Käytä varoja paikallisia elinkeinoja tukevalla tavalla

Jos sinulla on varaa matkustaa kaukaiseen maahan, on sinulla varaa myös tukea paikallista matkailuelinkeinoa. Älä etsi jatkuvan tinkimisen, säästämisen tai jopa ilmaisen oleskelun kohteita, vaan käytä rahaa paikallisia hyödyntävällä ja tukevalla tavalla. Selvitä majoituspalvelutarjoajien taustat. Älä satsaa silti turhaan ja usein eristäytyneeseen luksukseen vaan säilytä aito kohtaaminen.

4. Muista, ettet ole itse pelastustyöntekijä ja ns. ”valkoinen auttaja”

Vapaaehtoisturismi on suosittua. Varo asennetta, että saavut länsimaalaisena rikkaasta maasta ”parempana” auttamaan ”huonompia”. Et ole pelastamassa ketään kruunu päässä, vain auttamassa nöyrästi yhteisessä maailmassa.

5. Tutustu aitoon paikallisuuteen, mutta älä tunkeile

Moni maa on hyvin vieraanvarainen, mutta muista, että tunkeutumisen raja on häilyvä. Kunnioita kohdemaan asukkaiden arkea ja omaa rauhaa. Pohdi, ovatko yhteisöt itse mukana päätöksenteossa esimerkiksi matkailijoille suunnattujen retkien ja performanssien ollessa kyseessä.

6. Kiinnitä huomiota tapoihin, joilla kerrot matkastasi kotimaassa tai esimerkiksi blogissasi

Käytä arvostavaa tyyliä, joka ei hämmästele, kummastele, alenna tai nosta kenenkään arvoa – pyri yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon sekä kunnioita erilaisia elämäntyylejä. Älä viljele romantisoituja stereotypioita, kuten ”köyhä mutta onnellinen” tai ”villi ja eksoottinen”. Aiemmin mainittu ”valkoinen pelastajuus” saattaa salakavalasti tulla esille omien kokemusten ällistelyssä ja vertailuissa muihin. Muista myös kuvan ja tekstin suhde – että ne puhuvat samaa kieltä! Selvitä kuvien taustat ennen kuin käytät niitä.

7. Tiedosta toimintasi seuraukset

Matkailu on kuormittavaa niin ympäristölle ja luonnolle kuin matkakohteen yhteisöillekin. Etsi tasapainoa: kuinka matkakohde voi hyötyä matkailustasi joutumatta uhraamaan ympäristöään ja kulttuuriaan? Käytä omaa empatiaasi: jos jokin asia ja kohtaaminen tuntuu pahalta ja väärältä, se luultavasti on sitä.

Kulttuurienvälinen ymmärrys on tärkeää ja usein matkailun paras anti. Harkitse tarkkaan, minne kannattaa lentää vai kannattaako ollenkaan, suosi paikallista ruokaa ja kasvisruokaa sekä osta paikallisten puodeista suoraan. Pohdi, kuinka molemmille tahoille tuotetaan matkailun parasta antia: uutta kulttuurista pääomaa.

Loppuhuomio

”Matkailu avartaa” on tuttu hokema, jolla on vahva totuusarvo. Parhaimmillaan reissut köyhempiin maihin lisäävät tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta ja yhdenvertaisuutta. Köyhyyden kohtaaminen ei ole usein matkailijalle helppoa. Moni kokee vaikkapa Intiassa syvällisen kulttuurishokin. On hyvä asia astua omasta todellisuudesta pois. Tärkeimpiä asioita lienee, ettei palatessa unohda kohtaamisia ja oppejaan.

Lue lisää:

YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma #Agenda 2030

Globaali etelä – matkailu osallisena ilmastonmuutokseen

Reilun matkailun yhdistys

Siru Valleala

Tripsteri Appin päätoimittaja hengaa nykyään eniten Helsingissä ja Espoossa mutta sukeltelee sulavasti myös henkisessä kotikaupungissaan Tokiossa ja nuoruuden rakastetussaan Prahassa. Tripsteri Tokion ja Tripsteri Prahan opaskirjojen kirjoittaja on myös Sanoman freelancer, leffafriikki ja vegaaniraamenin ahne suurkuluttaja.