Prahan kummitukset

Pääkuva: Vysehradin hautausmaalle ei parane mennä öisin – siellä kummittelee. Kuva: Yannick Loriot, Flickr CC

Praha on kummitustarinoiden ja kummitusten metsästäjien luvattu kaupunki. Alla tarkemmin esiteltyjen tarinoiden lisäksi Prahassa on paljon muitakin kummituksia:

Vyšehradin hautuumaalla kerrotaan itsensä Kuoleman kulkevan vanhan naisen hahmossa sirottelemassa maahan valkeita ruusunlehtiä, ja jos niihin koskee, on kuoleman oma.

Perjantaiöisin puolestaan pitkin Vanhankaupungin Liliova-katua ratsastaa temppeliritarin aave liekkejä henkivällä valkoisella sotaratsulla. Toisessa kädessään kummitus pitää suitsia, toisessa omaa päätään.

Golem – savesta luotu Frankensteinin hirviö

Prahan keskeisimpiä myyttejä on tarina Golemista, rabbi Löw ben Bezalein (1512–1609) savesta luomasta keinotekoisesta ihmisestä, eräänlaisesta Frankensteinin esikuvasta.

Rabbi Löwin sanotaan valmistaneen savihirviönsä kabbalan kadonneiden ohjeiden mukaan ja herättäneen sen henkiin laittamalla otuksen hampaiden taakse paperilapun, johon oli raapustettu taikasana.

Golem soitti synagogan kelloja ja palveli rabbia mykkänä ja uutterana. Eräänä sapattina (juutalaisten lepopäivänä) Löw unohti kuitenkin ottaa taikalapun sen suusta, ja raivostunut Golem riehui juutalaiskaupungin kujilla tuhoten kaiken tielleen osuvan, kunnes rabbi sai viimein salasanan poistettua.

Tarinat Golemista saivat alkunsa 1800-luvulla ja levisivät ympäri Eurooppaa. Oman versionsa kertomuksensa kirjoitti vararikon tehnyt pankkiiri, mystikko ja hasiksen polttelija Gustav Meyrink, jonka teoksesta Golem tuli nopeasti valtavan suosittu. Meyrinkille Golem ei ollut niinkään konkreettinen hahmo kuin piinatun juutalaisgheton kollektiivinen henki.

Meyrink kuvaa elävästi Prahan keskiajalta periytynyttä juutalaiskaupunkia, sen väentungosta, syntisiä kapakoita ja aavemaisen varjoisia kujia. Kirja päättyy 1800-luvun viimeisiin vuosiin, jolloin vanha juutalaiskaupunki tuhottiin lähes täydellisesti ja jäljelle jäivät vain synagogat ja juutalainen raatihuone. Tilalle nousi pramea jugendkaupunginosa.

Golem-tunnelmaa voi etsiä Vanhauudesta synagogasta, jonka ullakolla, ikuisiksi ajoiksi suljetun oven takana, kerrotaan säilytettävän hirviöstä jäljellä jäänyttä kääpiömäistä savihahmoa. Ullakolle johtava luukku on näkyvillä korkealla rakennuksen ulkoseinässä.

Golemin sanotaan nousevan esiin piilostaan joka 33. vuosi aiheuttaen suuria mullistuksia. Nähdäkseen savisen haamun harhailevan juutalaiskaupungin kaduilla, on tosin odotettava vuoteen 2022. Viimeksi Golem ilmestyi vuonna 1989, kun Tšekkoslovakia vapautui kommunismin ikeestä.

27 teloitettua aatelista

Vanhankaupungin aukiolla on Raatihuoneen edessä katukiveykseen tehty 28 valkoista ristiä. Ne muistuttavat 30-vuotisen sodan aikana paikalla teloitetuista 27 tshekkiaatelisesta. Aateliset olivat johtaneet protestanttien armeijaa, joka hävisi katolisille ratkaisevassa Valkeavuoren taistelussa vuonna 1621.

Aateliset revittiin palasiksi ja heidän päänsä ripustettiin roikkumaan Kaarlensillan torniin.

Siellä ne kiikkuivat kymmenen vuotta, kunnes Prahan valtasivat hetkeksi protestanttiset saksilaiset vuonna 1631. Päät otettiin alas ja haudattiin Vanhankaupungin aukion laidalla olevaan Týnin Mariankirkkoon.

Se ei kuitenkaan tuonut lepoa teloitetuille, vaan kerrotaan, että aina kuolemansa vuosipäivänä he saapuvat yöllä Vanhankaupungin aukiolle etsimään loppuja ruumiinosiaan.

Pyhän Venceslauksen pirullinen äiti

Loreton aukion laidalla Hradcanyn kaupunginosassa on tummista kivistä tehty pyöreä mosaiikki. Sen kohdalla seisoi aikoinaan pieni keskiaikainen kirkko.

Legendan mukaan tshekkien suojeluspyhimyksen, Venceslaus Pyhän, paha äiti Drahomira vajosi kirkon lattian läpi suoraan helvettiin. Se oli sopiva loppu Drahomiralle, joka oli surmauttanut kaksikin lähisukulaistaan.

Ensin hän oli palkannut viikingit tappamaan oman äitinsä Ludmilan ja sen jälkeen houkutellut Venceslauksen veljen Boreslavin surmaamaan Venceslauksen. Kuulostaa kieltämättä aivan keskiajan versiolta Kauniista ja rohkeista.

Keskiöisin Drahomira nousee helvetistä maan päälle kummittelemaan ja karauttelemaan mustien hevosten vetämillä vaunuilla pitkin Hradčanyn katuja.

Antti Helin

Matkailutoimittaja, joka tunnetaan parhaiten Suomen epävirallisena Thaimaan-matkailun maskottina. Mutta aivan ensimmäisen opaskirjansa hän kirjoitti Prahasta, ja nyt Antin ja Euroopan maagisimman kaupungin yhteinen taival jatkuu Tripsterin kautta.

Kommentit:

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *