Verikirkko (Kristuksen ylösnousemuksen katedraali)

Muistokirkosta ruumishuoneeksi ja kulissivarastoksi

Alfred Parlandin suunnittelema Kristuksen ylösnousemuksen katedraali tai ”Kirkko veren päällä” muistuttaa kierrekupoleidensa ja värikirjonsa puolesta Pyhän Vasilin katedraalia Moskovassa, mutta on huomattavasti uudempaa perua: kirkon peruskivi laskettiin vuonna 1883 tsaari Aleksanteri II murhapaikalle, mistä katedraali on saanut nimityksensä  Verikirkko. Kirkko rakennettiin valtion varoin tsaarin muistomerkiksi, eikä siellä ollut tarkoitus pitää tavallisia jumalanpalveluksia; valmistumisvuodestaan 1907 alkaen Verikirkossa järjestettiin lähinnä Aleksanteri II panahidoja ja parastaaseja eli ortodoksisen kirkon perinteen mukaisia vainajan muistojumalanpalveluksia 1., 3., 9. ja 40. päivänä kuolemasta sekä kuoleman vuosipäivinä.

Kristuksen ylösnousemuksen katedraalista tuli kaikille avoin seurakuntakirkko vuonna 1917, kun sen ylläpidon rahoittamiseksi oli löydettävä uusia väyliä kirkkojen omaisuuden siirryttyä valtiolle ja seurakuntien valtiollisen rahoituksen loputtua lokakuun vallankumouksen jälkeen. Kolmetoista vuotta myöhemmin kirkollinen toiminta rakennuksessa päättyi ja rakennus jäi rappeutumaan, koska sen tiloihin suunniteltu Uskonnon historian ja ateismin museo perustettiinkin Kazanin katedraaliin. Toisessa maailmansodassa Verikirkko palveli ruumishuoneena ja Leningradin  piirityksen päätyttyä sitä käytettiin teatterin lavasteiden varastona.

Mittavat restauroinnit

Vuosikymmeniä lämmittämättömänä ollut kirkkorakennus ja ennen kaikkea  sen mosaiikit kärsivät kirkkoon kertyneestä kosteudesta pahoin. Verikirkkoa alettiin kunnostaa 1970-luvulla ja projekti kesti 25 vuotta – pidempään kuin sen rakentaminen lähes vuosisataa aiemmin.  Restauroinnin valmistuttua katedraali museoitiin ja avattiin vierailijoille vuonna 1997.

Upeat mosaiikit

Tiilistä rakennettu, tyyliltään usein uusbysanttilaiseksi luonnehdittava Kristuksen ylösnousemuksen katedraali – tai pietarilaisittain Mosaiikkikirkko – on ortodoksikirkoksikin poikkeuksellisen värikäs. Sen sisäpintoja peittävien kirkkaiden mosaiikkien kokonaispinta-ala on yli 7000 neliömetriä, ja ne esittävät lähinnä Raamatun kertomuksia. Restauroinnin yhteydessä kirkon sisäosia vuoraavat mosaiikkipinnat kunnostettiin osin vielä alkuperäisiäkin räikeämmiksi, mistä projektia kritisoitiin pitkään.

Katon ja seinien mosaiikkimeren sekä kauniin ikonostaasin lisäksi huomion kiinnittää marmorilattia, joissa on 45 erilaista mosaiikkikuviointia. Lisäksi paikalla, jossa Aleksanteri II haavoittui kuolettavasti, on uralilaisilla jalokivillä koristeltu katos.

Храм Спаса-на-Крови (Hram Spasa na krovi)
Naberezhnaja kanala Griboedova 2B
Avoinna 10.30-18.00, suljettu keskiviikkoisin
Sisäänpääsy 250 ruplaa (noin 4,5 euroa), ISIC-opiskelijakortilla 150 ruplaa, 7-18-vuotiaat 50 ruplaa.
http://eng.cathedral.ru/spasa_na_krovi/

 

© Lotta Kauppi

Lotta Kauppi

Tripsterin Pietari-oppaan tekijä.

Kommentit (0):

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *