Populaarimusiikkia Pekingistä

Kiinalaista populaarimusiikkia rakastava Eero Vuola keräsi Tripsterille listan kappaleita, jotka kertovat Pekingistä tai ovat pekingiläisten muusikoiden esittämiä. Vuola on lukenut sosiologiaa Aasian-painotuksella ja ollut pitkään töissä levyjen ja musiikin parissa. Hän on pitkään käynyt Kiinassa vuosittain, ja hän alati etsii ja esittelee kiinalaista populaarimusiikkia. Jos haluat keskustella kiinalaisesta musiikista, voit lähettää sähköpostia osoitteeseen eero.vuolaATgmail.com

Tähän biisivalikoimaan vaikutti huomattavasti se, mitkä nettilinkit toimivat Suomessa ja ovat laillisia. Mutta hyvä valikoima se silti on, ei kun kuuntelemaan!

1.Cui Jiania (崔健) pidetään Pekingin ja koko Kiinankin rockin kummisetänä tai peräti isänä. Tämä biisi 一无所有, Nothing to my name vuodelta 1986 on hänen läpimurtokappaleensa, ja se oli oikeastaan koko Kiinan ensimmäisen rock-sukupolven yhteinen anthem. Se oli suuressa roolissa myös Tiananmenin mielenosoituksissa vuonna 1989. Cui jian aukaisi tietä muille ensimmäisen polven rock-yhtyeille. www.youtube.com/watch?v=kYwsPt854Xo 

2. Ensimmäistä rock-sukupolvea on myös Dou Wei (窦唯), jonka vuonna 1994 julkaistulta Dark Dreams 黑梦 –albumilta tässä biisi Longer tomorrow, 明天更漫長. Jo tuota ennen Dou Wei tuli tunnetuksi hardrockia soittaneesta Black Panther (黑豹 ) –yhtyeestä. Myöhemmin Dou Wei on siirtynyt yhä kokeellisempaan musiikkiin, mutta Dark Dreams-albumin aikaan hän otti hienosti haltuun 1980-luvun synkistely- ja goottimusan — kiinalaisin sävyin. www.youtube.com/watch?v=5gRW20lI71Q

3. Hieman ensimmäisen rock-sukupolven jälkeen aloittaneen Catcher in the Rye (麦田守望者) –yhtyeen vuonna 1998 ilmestyneen debyyttilevyn ensimmäinen raita 风景,Maisema kolahti brittipoppifanille kuin halko päähän. He levyttivät vielä ainakin kaksi levyä, mutta alkuaikojen intoa ja poppi-iloa he eivät enää saavuttaneet. www.letv.com/ptv/vplay/20125048.html

4. Xu Wein (许巍) ehkä jonkun mielestä lälly biisi 完美生活, Täydellinen elämä vuodelta 2002 on minulle yhä todella tärkeä. Vasta Xu Wein keikalla vuonna 2012 ymmärsin, että hän on kansan syvien rivien suosikki. Keikalla seisoi eturivissä vaari vauva olkapäillään. Xu Wein levy löytyykin kaupasta samasta hyllystä kantopoppi ja muun ns. sietämättömän musiikin osastolta. Sain levyn kiinalaiselta ystävältäni syntymäpäivälahjaksi juuri tämän takia: vaikka olin tuolloin (muistaakseni 2003) jo opetellut itse ostamaan kiinalaisia levyjä, en ystäväni mukaan “olisi ikinä osannut etsiä ja löytää näin hyvää levyä niiden kaikkien huonojen joukosta”.  ☺ www.youtube.com/watch?v=W5QWmuuPoJo

5. Tässä soittolistassa ns. valtavirran poplistahittimusiikkia edustaa vain tämä Long Kuan Jiu Duan (龙宽九段) -duon biisi 我听这种音乐的时候最爱你, Kun kuuntelen tällaista musiikkia, rakastan sinua eniten. Se oli hetken aikaa Kiinassa melkoisen suosittu. Bändi valitettavasti hajosi heti tämän ensimmäisen, vuonna 2004 julkaistun levyn jälkeen. He riitautuivat levy-yhtiönsä kanssa duon toisen osapuolen kiroiltua televisiossa. Kiina on kuitenkin aina Kiina. www.youtube.com/watch?v=Hijn8M60dIw

6.—10. biisit kuuluvat oikeastaan kaikki vähän ennen 2010-lukua alkaneeseen “uuteen aaltoon” tai postpunkiin, joka on tätä nykyä valtavan suosittua Kiinassa. Näiden bändien musiikissa kuulen Pekingin elämän nopeatahtisen muutoksen. Niissä kuuluvat myös yhä helpommin saatavilla olevat vaikutteet, jotka pahimmillaan ilmenevät vähän turhankin selvänä kopiointina. Valitettavan moni bändi myös laulaa englanniksi, vaikka kielitaito ei siihen riittäisikään. Tekniikan hurja kehityskin kuuluu, sillä nyt kiinalaisbändeillä on käytössä sama teknologia kuin länsimaissa.

Pekingin livemusiikkiskene on edennyt harppauksin. Vielä 2000-luvun alussa bändit soittivat pikkubaarien nurkissa, ja ”rokkibaarien” pöydissä saattoi olla pöytäliinat ja kynttilät. 2010-luvun lähestyessä Pekingiin alkoi syntyä yhä enemmän livemusalle tarkoitettuja baareja ja klubeja, joissa oli kunnon lavat ja äänentoistolaitteet. Vasta samaan aikaan alkoi syntyä keikkayleisöä, joka tuli varta vasten nauttimaan bändin keikasta.

Uudenlaisen yleisö- ja fanikulttuurin ilmentymiä voi seurata kymmenien kiinalaiskaupunkien festivaaleilla ympäri vuoden. Festareita on alettu järjestää laajemmin vasta 2000-luvulla.

Re-TROS on käynyt Suomessa keikalla peräti kaksi kertaa, Club Niubissa vuonna 2012 ja Modern Sky Festivalilla elokuussa 2015. Modern Skyssa nähtiin myös Hedgehog.

6. Carsick Cars: 中南海 (2007) soundcloud.com/carsick-cars/zhong-nan-hai

7. Hedgehog (刺猬): Blue Daydreaming, 白日梦蓝 (2009) www.youtube.com/watch?v=SD6yC-bgwws

8. Re-TROS Rebuilding the rights of statues (重塑雕像的权利): Up Next Bela Lugosi´s back (2009) soundcloud.com/re-tros/08-up-next-bela-lugosis-back

9. Queen Sea Big Shark (后海大鲨鱼): Wave, 浪潮 (2010) soundcloud.com/queenseabigshark/wave

10. P.K.14: You and Me, 你和我 (2013) downloads.maybemars.org/track/you-and-me

11. Listan viimeinen biisi on Wang Yuqin (王钰棋) 北京之春, Beijing Spring. Biisi kuuluu kiinalaismusiikkiosastooni ”ei mitään hajua kuka tai mikä tämä on”. Ostan levyjä vuosittaisilla Kiinan-matkoillani melko sattumanvaraisesti, usein myyjän suosituksen, levynkannen tai levy-yhtiön perusteella. Tässä levyssä on varmaankin miellyttänyt varsin synkkä kansi. Tällä soittolistalla levyn nimibiisi on ensisijaisesti siksi, että jo biisin nimi kertoo Pekingistä. Kuuntelin levyn ensimmäistä kertaa listaa kootessani. Ja kyllä, taas oli joku osunut kohdalleen. Musiikki oli hienoa, aivan kuin Pekingin kevät. www.youtube.com/watch?v=ZbkSYMJZZr8

 

 

Mari Manninen

Asun Pekingissä, jonka kiinalaista menoa useimmiten rakastan. Välillä pinna tosin palaa. Olen 44-vuotias, ja puolet iästäni olen ollut toimittaja, enimmäkseen Suomessa, mutta aina välillä maailmalla.

Kommentit (0):