Versailles

Versailles on yksi Euroopan loisteliaimpia linnoja. Autiolle suomaalle rakennetun ”vaatimattoman metsästysmajan” muodonmuutos mahtavaksi palatsiksi sai alkunsa Aurinkokuninkaan eli Ludivig XIV:sta toimesta, kun tämä päätti siirtää hovinsa turvallisempaan paikkaan, kauas niskuroivasta kansasta ja juonittelevasta aatelistosta.

Louis le Vaun ja André Le Nôtren suunnitteleman palatsin rakennustyöt aloitettiin vuonna 1661, ja ne kestivät useamman vuosikymmenen. Barokkityylille uskollinen linna on koristeltu pienimpiä yksityiskohtia myöten. Kullanhohtoisten huonekalujenkin tekemiseen puusepiltä huljahti useita vuosia.

Aurinkokuninkaan mahtia ja mahtipontisuutta symbolisoineesta linnasta kehkeytyi nopeasti Ranskan kulttuurin ja politiikan keskus. ”Valtio olen minä”, kuten Ludvig XIV kiteytti käsityksensä maallisesta vaelluksestaan. Itsevaltiasta ympäröi 20 000-henkinen, tiukkaa hovietikettiä noudattanut hovi, ja alueella asui 14 000 sotilasta.

Versailles on yli 400 metriä pitkä, pinta-alaltaan 63 154 neliömetriä ja käsittää 2 300 huonetta. Hiljattain uudistetussa Peilisalissa päivänvalo tulvii seinänkorkuisista kaari-ikkunoista samankokoisiin peileihin. 73 metriä pitkän salin 18 kristallikruunuakin on suunniteltu aurinkokuninkaan määrätöntä valtaa: Charles Le Brunin maalauksissa kerrotaan Aurinkokuninkaan voitokkaista sotaretkistä.

Peilisalissa on juhlittu monenlaisia tapahtumia, kuten kuninkaallisia häitä. Versailles’n kohtalokas rauhansopimus ratifioitiin täällä vuonna 1919. Myöhemminkin maailman politiikan huiput ovat karkeloineet Peilisalin loistokkaissa puitteiissa.

Grand Trianon ja Petit Trianon rakennettiin myöhemmin kuninkaallisten lemmenmajaksi. Hallitsijat asuivat linnassa vuoden 1789 vallankumoukseen saakka, jonka seurauksena viimeinen hallitsijapari, Ludvig XVI ja Marie-Antoinette, mestattiin.

Puisto ja palatsipuutarha

André le Nôtren suunnittelema, tiukkaan ojennukseen pistetty puutarha muhkeine kukkaistutuksineen on sadan hehtaarin laajuinen. Luonnonkin tuli symbolisoida kuninkaan määrätöntä valtaa. Suurin tekojärvi on Grand Canal, missä uiskenteli aurinkokuninkaan mahdin päivinä 32-kanuunainen sotalaiva ja venetsialaisia gondoleita. Puisto tunnetaan antiikin taruhahmoja esittävistä patsaistaan.

Rakastajistaan, tuhlaavaisuudestaan ja omapäisyydestään tunnettu Ranskan viimeinen kuningatar Marie Antoinette (1755–1793) on pönkittänyt myös osaltaan Versailles’in myyttiä. Kukkiin ja ”maalaiselämään” viehättyneen kuningattaren jalanjälkiä voi kulkea Versailles’hin avatulla vierailureitillä, joka avaa ovet kuningattaren yksityiseen valtakuntaan. Marie Antoinetten lyhyt ja tylyksi sukeutunut elämä päättyi giljotiinilla.

Versailles ei olisi Versailles ilman 600 suihkulähdettään, jotka tosin ovat toiminnassa vain ajoittain. Veden ilkamointia, soljumista ja pulppuamista pääsee ihailemaan ”suihkulähde-esitysten” Grandes Eaux musicales ja Grandes Eaux nocturnes aikana.

Lue lisää Versailles’n kierroksista tarinallisesta Mondo Pariisi -oppaastamme.

Versailles sijaitsee 20 kilometriä Pariisista luoteeseen. 
Junalla: RER C ajaa puolessa tunnissa Saint-Michelin asemalta Versailles Rive 
Gauche-asemalle, jolta on 10 minuutin kävelymatka itse linnan 
alueelle.
Autolla: Moottoritie A13 Château de Versailles’n liittymään, josta löytää kylttejä seuraamalla perille.
Avoinna: Huhti–lokakuu ti–su 9–18.30, muina vuodenaikoina ti–su 9–17.30. 
Kannattaa ottaa selville etukäteen juhlapäivien aukioloajat. 
Tarjolla on opastettuja käyntejä.
en.chateauversailles.fr

Lue lisää:
Pariisin nähtävyydet
Päiviä Pariisin historiasta 1700-1850
Päiviä Pariisin historiasta 1500-1700

Liput Versaillesiin

Osta ennakkolippusi yhteistyökumppanimme Tiquetsin kautta. Saat sen suoraan kännykkääsi.


© Anneli Airaksinen ja Anuliina Savolainen

Anneli Airaksinen

Anneli Airaksinen on Pariisissa pitkään asunut toimittaja ja valokuvaaja, tieteen yleistajuistaja. Osa-aikaluova.

Kommentit (0):