Notre Dame

Viisi vuotta, kymmenen vuotta, vai pidempään ? Tulipalon osittain tuhoaman Notre Damen katedraalin kunnostustöiden pituudesta on monenlaisia arvailuja. Kuusi kuukautta katastrofin jälkeen katedraalin haastava jälleenrakentaminen on mutkistunut entisestään. Taustalla ovat muun muassa tiukentuneet turvallisuusmääräykset ja varotoimet tulipalon aiheuttamista lyijypäästöistä.

Maailmankuulu katedraali tuhoutui pahasti 15. huhtikuuta 2019 raivonneessa tulipalossa, minkä seurauksena katedraalin keskitorni romahti ja kirkon lyijystä tehty vesikatto puisine tukirakenteineen turmeltui kokonaan. Katedraalin valtavat ullakkotilat oli tuettu 1200-luvulla kaadetuilla tammipuilla, jotka nekin roihusivat maailman tuuliin. Palossa säästyivät kirkon päärakenteet, kuten kiviset seinät ja molemmat kellotornit. Katedraalin holvikatto romahti osittain ja jäljelle jäänyt osa tukikaarineen on haurastunut, mikä osaltaan vaikeuttaa katedraalin jälleenrakennusta.

Tarkkaa syttymissyytä ei ole tiedossa, mutta tulipalon epäillään liittyvän katedraalissa tehtyihin mittaviin korjaustöihin.

“Neitsyt Marian” eli Notre Damen katedraali rakennettiin paikalle, missä sijaitsi alun perin Rooman valtakunnan aikainen temppeli. Varhaisgoottilaista tyyliä edustavan katedraalin rakennutti Pariisin silloinen piispa Maurice de Sully. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1163 ja saatiin valmiiksi varhaisella 1300-luvulla. Ranskalainen arkkitehti Eugene Viollet-le-Duc restauroi pahoin ränsistyneen katedraalin vuosina 1845–1864.

“Kuollut tieto ruokkii tulevaisuuden elämää”, kirjoitti maailmankuulu ranskalainen kirjailija ja runoilija Victor Hugo romaanissaan Pariisin Notre-Dame, joka tunnetaan myös nimellä Notre Damen kellonsoittaja. Kirja pelasti katedraalin, joka oli tuohon aikaan pahoin rappeutunut ja jolle oli jo annettu purkutuomio. Ehkä lause ennakoi toistekin entistä uljaamman katedraalin nousemista tuhkasta…

—————————————————————————————————————

Minkälainen nähtävyys Notre Dame oli ennen tulipaloa… ?

Notre Damen katedraali on kuulunut Pariisin kaupunkikuvaan yli 700 vuotta. Tähän goottilaisen taiteen mestariluomukseen käy tutustumassa vuosittain yli 10 miljoonaa henkeä, mikä tekee siitä yhden maailman suosituimmista turistikohteista. Jos haluaa tutustua Notre Dameen rauhassa, sinne kannattaa mennä aamuvarhain, kun ovet avataan, valot sytytetään ja seurakuntalaiset hakeutuvat penkeille.

Notre Damen 133 metriä pitkä, 33 metriä korkea ja 48 metriä leveä poikkilaiva oli valmistumisensa aikaan maailman suurin. Tunnelmaa luovat vainajien muistoksi sytytetyt tuhannet kynttilät ja lukemattomista lasimaalauksista siiviöityvä värikylläisenä hehkuva päivänvalo.

Kirkon lasimaalaukset ovat suhteellisen uutta perua: suurin osa niistä tehtiin 1800-luvulla ja viimeiset niinkin myöhään kuin toisen maailmansodan jälkeen. Eteläinen ruusuikkuna on halkaisijaltaan 13 metriä.

Mahtavien sisätilojen lisäksi kannattaa viettää jokunen vartti myös katedraalin ulkopuolella. Taidokkaasti muodoillut tukikaaret ja katedraalin veistoksellinen julkisivu ovat osaltaan lisänneet tämän jumalan temppelin lumoa kuolevaisten silmissä. Ja jos haluaa palauttaa mieleensä raamatullisia tapahtumia, tämä käy somasti Notre Damen “läntisen fasaadin” avulla, minkä tehtävänä oli toimia aikoinaan “lukutaidottomien” raamattuna.

Vuoden 1789 vallankumouksen pyörteissä tämä vihatun kirkonvallan symboli ryövättiin perinpohjin ja ristittiin uudestaan “Järjen temppeliksi”, mikä johti katedraalin pahaan ränsistymiseen. Victor Hugon mestariteos “Notre Damen kellonsoittaja” (1831) sai aikaan kansaliikkeen, minkä seurauksena katedraalia ryhdyttiin entisöimään.

Katedraalin entisöintitöitä johti goottitaiteeseen erikoistunut Viollet-le-Duc, joka laitatti joihinkin ikkunoihin tavallisten lasien tilalle upeita lasimaalauksia ja koristeli kirkontornin häkellyttävillä vesinokilla (les gargouilles). Arvostaan tietoisena miehenä Viollet-le-Duc lisäsi apostolien joukkoon myös oman patsaansa. Mutta ennenkaikkea juudainmaan kuningasgallerian patsaista tehtiin jäljennökset – vallankumoukselliset olivat lyöneet patsaiden päät poikki luullen niiden esittävän omia kuninkaitaan. Ja katedraalin huipulle rakennettiin 96 metrin korkuinen lisäuloke.

Musiikin ystävien kannattaa satsata aikaa myös Notre Damen kuuluihin urkukonsertteihin, joiden suosio on vain kasvanut vuosi vuodelta.

Lintujen ystäville puolestaan silmänruokaa tarjoaa katedraalin edustaa kirjavoittavat monenmoiset siivekkäät. Erilaiset pulusedät ja varpustädit houkuttelevat paikalle yllättävät pelottomiksi kesyyntyneitä lintuja, joiden ruokkiminen  on kielletty. Periaatteessa.

Place du Parvis Notre Dame–4.arr.
Metro Cité, St-Michel / Châtelet, RER B Châtelet, RER C ST Michel, bussit 21, 24, 38, 47, 85, 96
Avoinna 8–18.45, joinain kirkollisina juhlapäivinä katedraali on suljettu
Opastetut kierrokset: englanniksi ke–to 14, la 14.30; ranskaksi ma–pe 14 ja 15, la–su 14.30
Sisäänpääsy itse katedraaliin on ilmainen

Mikäli haluat ohjatun kierroksen katedraaliin, osta ennakkolippusi yhteistyökumppanimme Tiquetsin kautta. Saat sen suoraan kännykkääsi.

Lue lisää:
Pariisin kaupunginosat -> keskusta
Päiviä Pariisin historiasta 1000-1500
Pariisin nähtävyydet
Sainte-Chapelle

© Anneli Airaksinen

Anneli Airaksinen

Anneli Airaksinen on Pariisissa pitkään asunut toimittaja ja valokuvaaja, tieteen yleistajuistaja. Osa-aikaluova.

Kommentit (0):

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *