Louvre

Louvre on taiteen, historian ja taidehistorian harrastajien pyhiinvaelluskohde. Kannattaa varatua aikamatkailuun – kokoelmat kattavat lähes 10 000 vuoden ajanjakson aina 1850-luvulle saakka. Hyvät kengät jalkaan, sillä jo yksi Louvren siipi on valtava!

Palatsin pinta-alan on yli 160 000 neliötä. Louvre on maailman kolmanneksi suurin museo, jonka päihittävät suuruudessa vain Metropolitan New Yorkissa ja Eremitaasi Pietarissa. Museo omistaa yhteensä yli 100 000 teosta, joista esillä on reilut 35 000. Vuotuinen kävijämäärä hipoo seitsemää miljoonaa.

Louvressa on kiinnostavaa myös rakennuksen historia. 1100-luvulla paikalla oli linnoitus, jonka paikalle rakennettiin kuninkaanlinna 1300-luvulla. Loistokkaaksi kuninkaallisten tyyssijaksi linna laajentui Henrik IV:n aikana. Louvren viimeiset uudistustyöt tehtiin presidentti Mitterrandin valtakaudella 1980–90-luvuilla. Tuolloin Louvren sisäpihalle kohosi polemiikkia herättänyt amerikkalaisarkkitehti I. M. Pein suunnittelema Louvren pyramidi. Lue lisää Louvren historiasta tarinallisesta Mondo Pariisi -oppaastamme.

Kuuluisimmat teokset

Museon tunnetuimpia teoksia ovat maailman kalleimmaksi maalaukseksi arvioitu Leonardo da Vincin Mona Lisa, Raphaëlin Kaunis puutarhuri (Belle Jardinière), Véronèsen Kaanaan häät (Les Noces de Cana) sekä veistokset Milon Venus ja Samothraken Nike.

Sully-siiven toisessa kerroksessa ojenteleva runsasmuotoinen rakkauden jumalatar Afrodite eli Milon Venus löytyi Turkille kuuluneelta Meloksen saarelta vuonna 1820. Parituhatta vuotta sitten marmoriin hakattu nainen edustaa hellenististä veistostaidetta puhtaimmillaan.

Toisen kerroksen pohjatasanteelta Denon-siivestä löytyy kolmen metrin korkuinen Samothraken Nike. Vuonna 190 eaa. merisotavoiton kunniaksi hakattu ”voitonenkeli” kuuluu sekin antiikin Kreikan mestaritöihin. Nike koottiin ennalleen vuonna 1863 Egean merellä sijaitsevalta Samothraken saarelta löydetyistä kolmestasadasta pirstaleesta.

Jättiteosten rinnalla taulu näyttää pikkuruiselta: 77 senttiä korkea ja 53 senttiä leveä Mona Lisa piilottelee Denon-siiven toisessa kerroksessa luodinkestävän lasin takana. Maalauksen sijaintipaikasta ei kuitenkaan voi erehtyä, sillä arvoituksellista madonnaa piirittää jatkuva ihailijajoukko. Mona Lisan uskotaan olevan vauraan Francesco del Giocondan puoliso, mistä juontuu maalauksen ranskankielinen nimi La Joconde. Leonardo da Vinci maalasi taulun vuosina 1503–1506. Sittemmin Frans I kutsui kultivoituneen da Vincin piristämään hoviaan ja teki muiden taideostostensa lisäksi kaupat myös Mona Lisasta.

Egyptiläinen kokoelma

Museon egyptiläinen kokoelma on erityisen kattava. Kokoelma on Egyptin ulkopuolella alansa suurin. Faaraoiden aikaista esineistöä 5 000 vuoden ajalta on pidetty hyvin. 50 000 muinaisegyptiläistä korkeakulttuuria edustavan esineen kokoelmasta esillä on kerrallaan noin 5 000 teosta. Sfinksien ja faaraopatsaiden lisäksi muinaisegyptiläiseen arkeen pääsee sukeltamaan lukuisten liikuttavien arkielämän esineiden avulla. Näytteillä on muun muassa kampoja, peilejä ja korvakoruja.

Egyptiläiset salit on erotettu toisistaan aihepiireittäin. Esimerkiksi kirjoitustaitoon ja hautajaisseremonioihin liittyvään esineistöön pääsee tutustumaan Sully-siiven ensimmäisessä kerroksessa. Toisessa kerroksessa edetään aikajärjestyksessä esihistoriasta aina roomalaisten valtakauteen (300 vuotta eaa.) saakka.

Muut kokoelmat

Länsimaisen maalaustaiteen ja veistosten lisäksi Louvren tiloissa on laajat ja kiinnostavat kokoelmat islamilaista taidetta ja antiikkia niin Aasiasta ja antiikin Roomasta kuin antiikin Kreikasta ja Etruskien ajalta. Ranskalainen historiallinen ja allegorinen maalaustaide on näyttävästi esillä Denon-siiven toisessa kerroksessa. Nämä vaikuttavan kokoiset maalaukset kuvastavat aikakautensa vaateita oikeaoppisesta taiteesta: 1819 valmistunut inhorealistinen Medusan lautta, joka on maalauksensa varjoon jääneen Théodore Gériccaultin käsialaa, kuuluu kerroksen tunnetuimpiin töihin. Gériccault inspiroitui maalaamaan teoksensa Senegalin edustalla tapahtuneen haaksirikon vuoksi. Aluksen 150 hengen miehistöstä vain viisitoista onnekasta pääsi kiipeämään lautalle. Miesten huhuttiin syyllistyneen kannibalismiin henkensä pitimiksi.

Lisäksi kokoelmissa on taidetta eri aikojen sivilisaatioista niin Afrikasta, Aasiasta, Amerikasta kuin Oseaniasta. Louvren alimmissa kerroksissa sijaitsee erikseen näyttely Louvren keskiaikaisesta perinnöstä, ajalta jolloin rakennus vielä toimi linnoituksena.

Vierailu Louvressa

Ennen Louvren käyntiä kannattaa tehdä virtuaalikierros museon kokoelmiin ja päättää, mikä on näkemisen arvoista – näin valtavia määriä taidetta ei päivässä nähdä. Museon kattavat verkkosivut tarjoavat mahdollisuuden myös kolmiulotteisiin visiitteihin.

Museon info-pisteestä saa ilmaisen ja selkeän museokartan, jonka avulla löytyvät Louvren kuuluisimmat teokset. Tarjolla on myös useita opastettuja kierroksia englanniksi ja ranskaksi.

Myös pyörätuolilla liikkuvilla on mahdollisuus opastettuun kiertokäyntiin. Heikkonäköisille on tarjolla erityinen veistosgalleria. Louvre, kuten muutkin Pariisin suurmuseot, on panostanut viime vuosina erityisryhmiin kohdistuviin palveluihin.

Louvreen kannattaa mennä joko heti avaamisaikaan aamuyhdeksältä tai myöhään iltapäivällä, jolloin tungosta on tavallisesti vähemmän. Jos haluaa jonottaa vähemmän aikaa, kannattaa välttää pyramidin sisäänkäyntiä ja hankkia lippu Seinen puoleiselta Porte des Lions’ilta.

99 rue de Rivoli – 1. arr. Metro Palais-Royal / Musée du Louvre
RER Châtelet-Les Halles Bussit 21, 27, 39, 48, 67, 72, 74, 75, 76, 81, 85, 95
Aukioloajat: Kiinni tiistaisin, muina päivinä avoinna 9–17.45, ke ja pe Louvre on avoinna klo 21.45:een saakka.

www.louvre.fr

Liput Louvreen

Osta ennakkolippusi yhteistyökumppanimme Tiquetsin kautta. Saat sen suoraan kännykkääsi.

Lue lisää:
Pariisin kaupunginosat -> keskusta
Päiviä Pariisin historiasta 1500-1700
Pariisin nähtävyydet
Museot ja muut kulttuurikeskukset
Pariisin parhaat pikkumuseot

© Anneli Airaksinen ja Anuliina Savolainen

Anneli Airaksinen

Anneli Airaksinen on Pariisissa pitkään asunut toimittaja ja valokuvaaja, tieteen yleistajuistaja. Osa-aikaluova.

Kommentit (0):