Pariisin keskusta

Keskusta, Oikea ranta

Châtelet, Louvre 1. ja 2. arr.

Châtelet – les Halles -asemakompleksi ja sen yhteydessä oleva Forum des Halles -ostoskeskus on yksi Pariisin hermokeskuksista. Useampia vuosia kestäneet suurimittaiset uudistustyöt saatetaan päätökseen vuoden 2015 aikana. Maanalaisen ostoskeskuksen yhteyteen on suunniteltu myös uusi viheralue. Ympäröivä kortteli on sekoitus turisteja ja paikallisia, pikkukauppoja ja snack-baareja. Lännestä alkaa Louvren pitkä museorakennus, joka päättyy Tuileries’n kauniiseen puistoon. Kannattaa tutustua myös rauhalliseen Jardin du Palais Royalin puistoon Louvren vastapäätä.

Tuilerien pohjoispuolella sijaitseva loistokas Place Vendôme on Pariisin kuuluisimpia aukiota. Sen läheltä löytyy myös vaikuttava, uusklassinen Madeleinen kirkko.

1. kaupunginosan itärajalta löytyvät Jeu de Paumen ja Orangerien museot.

Pohjoisessa sijaitsevan 2. kaupunginosa on kahtiajakoinen: sieltä  löytyy sekä luksusputiikkeja ja hienostohotelleita, mutta myös “prostituutiokatuja” kuten tunnettu rue Saint Denis. Etienne Marcelin metrolta lähtevä rue Montorgeuil puolestaan on viihtyisä kävelykatu.

Läheisen rue Montmartren kahvilat ja baarit vetävät puoleensa nuoria pariisilaisia. Bibliothèque Nationale on visiitin arvoinen rue de Richelieulla; siellä voi ihailla kaunista, vanhaa rakennusta ja tutustua vaihtuviin taidenäyttelyihin.

Nähtävää:

Marais ja République – 3. ja 4. arr.

Marais tarkoittaa suomaata. Muinaisten roomalaisten asuttamalla suopläntillä sijaitsee nykyään eräs Pariisin katumuodin ja historian tärkeimmistä keskuksista. Marais’n alue levittäytyy 3. ja 4. arrondissementin alueelle. Sen länsirajana voi pitää rue du Templeä, itärajana boulevard Beaumarchais’ta, pohjoisrajana rue de Bretagnea ja etelärajana Seineä.

Sitä ovat kansoittaneet kauppiaat, kirkonmiehet, rikkaat perijät ja aateliset, käsityöläiset ja kuninkaalliset. Marais on myös pitkään ollut juutalaisten ja homoseksuaalien kortteli. 1800-luvun lopulta lähtien itäeurooppalaiset juutalaiset asuttivat rue des Rosiersia ja rue des Ecouffes -katua. Toisen maailmansodan jälkeen Marais’hin muutti myös Maghreb-maiden juutalaisia. Alueesta on kehittynyt muodin, designin, taidegallerioiden sekä trendibaarien keskus. Tärkeimpiä ostoskatuja ovat rue Vieille du Temple ja rue des Francs Bourgeois.

Marais’n alueella riittää näkemistä historiasta kiinnostuneille. Alue on täynnä hôtel particulieriksi kutsuttuja vanhoja urbaaneja yksityistaloja, joista yhdestä löytyy Picasson museo. Carnavalet-museo sukeltaa Pariisin historiaan.

Henrik IV rakennutti 1605–1612 Pariisin vanhimman aukion Place de Vosgesin kuninkaallisten menojen tapahtumapaikaksi.

Lännestä löytyy Beaubourgin kortteli, jota isännöi jättiläismäinen Pompidou-keskus aukioineen. Musée des Arts et des Métiers samannimisen metropysäkin juurella on upea paikka opiskella maailman keksintöjen historiaa.

Place de la République Marais’n pohjoiskulmassa on pistetty uuteen uskoon. Aiemmin ruuhkaisasta ja rumasta risteyskohdasta on kuoriutunut moderni, avara ja miellyttävä kohtauspaikka keskellä Pariisia. Metrolla ja jalan pääsee sieltä joka paikkaan, joten se voi olla varteenotettava paikka asua hotellissa. Idässä alkaa aasialaisvaikutteinen, baareistaan ja ravintoloistaan tunnettu Bellevillen kortteli, pohjoisessa Chateau d’Eaun monikulttuurinen ja piilotrendikäs alue (lue lisää: Mene juuri tänne: Pariisin “no-go-zonet”

Nähtävää:

Île de la Cité ja Île Saint-Louis – 1. ja 2. arr.

Île de la Cité ja Île Saint-Louis ovat kaupungin keskustassa sijaitsevia Seine-joen saaria. Île de la Citéssä sijaitsee Notre Damen katedraali. Saarelta löytyvät myös keskiaikainen Sainte-Chapelle sekä mahtipontinen la Conciergerie, joka toimi suuren vallankumouksen aikana pahamaineisena vankilana. Rauhallinen Île Saint-Louis sopii romanttisille kävelyretkille ja Seinen rannalla istuskeluun. Saari on kuuluisa Berthillonin jäätelöstä, jota voi mennä syömään Henri IV:n aukiolle – ja pistää vaikka petankiksi.

Nähtävää:

Keskusta, vasen ranta

Quartier Latin ja Jardin des Plantes – 5. arr.

Latinalaiskorttelin nimi juontaa juurensa keskiajalta, jolloin latina oli yliopistossa tärkeä opetuskieli. Yliopistolaitos on saanut alkunsa täältä. Alue tunnetaan edelleenkin opiskelijakorttelina, vaikka harvalla opiskelijalla onkaan täällä enää varaa asua. Latinalaiskortteliksi lasketaan erityisesti viidennen arrondissementin yliopistoalue, jota Panthéonin mausoleumi hallitsee. Joissain tulkinnoissa kortteliin liitetään 6. arrondissementtiin kuuluvia alueita.

Ensimmäiset suomalaiset opiskelijat saapuivat Sorbonnen yliopisto on jo 1300-luvulla. Sinne päätyi seikkailemaan myös Mika Waltarin romaanihenkilö Mikael Karvajalka 1500-luvulla. Nykyään Latinalaiskorttelissa näkyvät suomalaiset ovat usein joko turisteja tai vaihto-oppilaita.

Panthéonin lisäksi nähtävyyksiin kuuluvat keskiaikamuseo, kasvitieteellinen puutarha, Pariisin Moskeija ja Arabi-instituutti. Korttelista löytyy myös taide-elokuvateattereita, kirja- ja vaatekauppoja (erityisesti rue Saint-Michelillä), Pariisin kenties kapein katu rue du Chat-qui-Pêche sekä sitä ympäröivä Saint-Séverin’n kortteli, joka on säilyttänyt keskiaikaisen ilmeensä. Rue de la Huchettella voi käydä vaikkapa Pariisin ensimmäisessä jazzklubissa Caveau de la Huchettessa (nro 5), katsoa Théâtre de la Huchettessa vuodesta 1957 saakka pyörineen Kalju laulajatar -esityksen ja nähdä Hemingwayn lempihotellin l’Hôtel du Mont Blanc’in (nro 28).

Nähtävää:

Saint-Germain des Prés ja Jardin du Luxembourg – 6. arr

Näillä kaduilla ajatusketjujaan ovat punoneet valaistuksen ajan filosofit, surrealistit ja eksistentialistit. Intellektuellimaineessa olevasta kuudennesta kaupunginosasta löytyy kirjakauppoja, gallerioita, elokuvateattereita ja muotia – alueen kallistuminen on tosin jo alkanut karkottaa taiteilijoita ja kustannustaloja muille maille.

Saint-Germain des Prés -nimi juontaa juurensa samannimiseen apottiluostariin, joka edusti alueella oppineisuutta suureen vallankumoukseen asti.

Etelässä alkaa upea Luxembourgin puisto, jossa voi istua tuntitolkulla vaikka kirjaa lueskelemassa tai paperilaivaa lammessa uittaen. Lännessä päin Saint Germain des Prés muuttuu 7. arrondissementiksi, josta osa mielletään vielä tähän myyttiseen alueeseen kuuluvaksi.

Nähtävää:

Lue myös:

© Anuliina Savolainen ja Anneli Airaksinen

Anneli Airaksinen

Anneli Airaksinen on Pariisissa pitkään asunut toimittaja ja valokuvaaja, tieteen yleistajuistaja. Osa-aikaluova.

Kommentit (0):

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *