Lapin sota 1944–45

Talvi- ja jatkosota ovat useimmille suomalaisille tuttuja, mutta Lapin sota on jäänyt monille vieraaksi ja suomalaiset tietävät yllättävän vähän. Mistä siinä oli kyse?

Jatkosodassa suomalaiset ja saksalaiset olivat aseveljiä, sillä molemmilla oli yhteinen vihollinen: Neuvostoliitto. Pohjois-Suomessa oli vuosina 1941–45 yli 200 000 saksalaissotilasta.

Lapin sota alkoi jatkosodan jälkeen, kun suomalaisten piti ajaa Neuvostoliiton kanssa solmittujen rauhanehtojen mukaisesti Suomessa olleet saksalaiset sotilaat pois maasta. Vetäytyessään saksalaiset turvautuivat niin sanotun poltetun maan taktiikkaan eli he polttivat matkallaan kaiken tielleen osuneen. Lukuisat kylät paloivat, ja Rovaniemi koki täystuhon.

Lapin sota päättyi huhtikuussa 1945. Sen jälkeen Lapissa alkoi mittava jälleenrakennus. Rovaniemi piti rakentaa uudelleen, ja pääarkkitehdiksi tuli Alvar Aalto.

Rovaniemen Norvajärvellä 18 kilometriä keskustasta pohjoiseen on saksalaisten sotilaiden hautausmaa, joka kertoo saksalaisten sotilaiden taistelusta Suomen rintamilla. Hautausmaalle on haudattu noin 2 500 saksalaissotilasta. Hautausmaa on avoinna yleisölle toukokuun alusta syyskuun loppuun.

Lapin sotaa on käsitelty myös kaunokirjallisuudessa. Esimerkiksi Katja Ketun Kätilö (2011) kertoo lappilaisen naisen suhteesta saksalaiseen upseeriin. Sodankyläläislähtöisen Minna Rytisalon esikoisteoksen Lempin (2016) tapahtumat sijoittuvat puolestaan Lapin sodan jälkimaininkeihin. Molemmat ovat hienoja kuvauksia ihmisistä Lapin sodan pyörteissä.

Liisa Kuittinen

Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva toimittaja ja tekstityöläinen, joka muutti marraskuun lopussa 2014 Sodankylään keskellä syvintä kaamosta. Rakastaa Lapin kirkkaita keväthankia ja valoisia kesäöitä. Tekee päiväretkiä tunturiin ja haaveilee pitkästä vaellusretkestä Kevon kanjoniin.