Lapin luonto ja vuodenajat

Suomen pohjoisin maakunta on vastakohtien maa: talvet ovat pimeitä, kesät valoisia. Lunta on suurin piirtein puolet vuodesta. Pysyvä lumi sataa loka–marraskuussa ja sulaa huhti–toukokuussa.

Kun itse muutin Helsingistä Lappiin marraskuussa 2014, jouduin opettelemaan vuodenajat uudelleen. Vaikeinta ei ollut tottua siihen, että talvella on pimeää, vaan siihen, että säiden lämpenemistä ja luonnon heräämistä eloon joutuu odottamaan keväällä niin kauan.

Hienointa Lapissa on se, että vuodenajat erottuvat toisistaan selvästi. Vaikka kesä olisi viileä, se on yöttömine öineen täysin toisenlaista aikaa kuin talvi, jolloin lunta on paljon ja pakkaset paukkuvat. Juhannuksena ja jouluna on ihan eri sää.

Lapin luonto tunnetaan tuntureistaan ja tunturierämaistaan, mutta Lapin luonto on myös muuta. Tyypillistä lappilaista maisemaa ovat joet, korpialueet ja jängät eli aapasuot. Kesällä kerätään marjoja, syksyllä sieniä.

Tripsteri App Lappi banneri
iOS-latausnappi
Android-latausnappi

Talvi ja kaamos

Talvi alkaa Lapissa lokakuun lopussa, ja pysyvä lumi sataa yleensä marraskuun alkupuolella. Vuodet eivät kuitenkaan ole keskenään samanlaisia.

Talvella Lapissa on lunta ja pakkanen saattaa paukkua yli 30 asteessa. Yleensä kovimmat pakkaset osuvat tammi-helmikuulle.

Talvi on myös kaamoksen aikaa. Kaamoksen pituus vaihtelee sen mukaan, missä päin Lappia ollaan. Pohjoisimmassa Lapissa Utsjoella kaamos kestää peräti reilut 50 päivää. Se alkaa marraskuun lopussa ja päättyy tammikuun puolessavälissä. Keskisessä Lapissa Sodankylän paikkeilla kaamos kestää virallisesti vain neljä päivää ja osuu joulunaikaan.

Kaamostaivas on hennon vaaleanpunainen. (Kuva: Liisa Kuittinen)

Kevättalvi ja keväthanget

Kevät on Lapissa erilainen kuin eteläisessä Suomessa. Lumi pysyy yleensä maassa toukokuulle saakka.

Parasta hiihtoaikaa on maalis-huhtikuu, jolloin Lapissa saa nauttia aurinkoisista kevättalven päivistä ja parhaista keväthankikeleistä. Hiihtokausi kestää Lapissa yleensä vappuun saakka. Toukokuu on usein valju ja ankea.

Huhtikuussa keväthanget ovat parhaimmillaan. (Kuva: Antti Kero)

Kesä ja keskiyön aurinko

Yöttömässä yössä on hurjaa magiikkaa. Aurinko keikkuu horisontin yläpuolella läpi yön, eikä pimeää tule ollenkaan. Utsjoella yötön yö alkaa toukokuun puolessavälissä ja päättyy heinäkuun lopussa. Mitä etelämmäksi tullaan, sitä lyhyempi on yöttömän yön aika. Valoisista öistä saa kuitenkin nauttia toukokuun loppupuolelta heinäkuun loppuun saakka.

Heinä-elokuu on hullua hilla-aikaa. Silloin lappilaiset rynnistävät soille hilloja etsimään. Ranualla järjestetään elokuun ensimmäisenä viikonloppuna hillamarkkinat.

Keskiyön aurinko häikäisee kullankeltaisilla säteillään. (Kuva: Liisa Kuittinen)

Syksy ja ruska

Lapin syksyä leimaa ruska. Ruska-aika osuu yleensä syyskuulle, noin syyskuun puolivälin paikkeille. Kilpisjärvellä ruska-aika on usein jo aiemmin.

Ruska on Lapissa mitä parhainta patikointiaikaa. Ruskaa kannattaa lähteä ihailemaan joko Tunturi-Lappiin Muonioon tai Käsivarren alueelle tai Pohjois-Lappiin esimerkiksi Lemmenjoen tai Urho Kekkosen kansallispuistoihin. Öisin Lapin taivaalta on mahdollista bongata revontulia.

Ruskan värejä syyskuun alussa Kilpisjärvellä. (Kuva: Liisa Kuittinen)

© Liisa Kuittinen

Liisa Kuittinen

Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva toimittaja, joka muutti marraskuun lopussa 2014 Sodankylään Lappiin. Valmistui erä- ja luonto-oppaaksi kesällä 2020. www.liisakuittinen.com

Lue lisää