Arkkitehtuuri – Rovaniemi

Saksalaiset polttivat Rovaniemen Lapin sodassa (1944–45) raunioiksi. Yli 90 prosenttia kauppalan rakennuksista tuhoutui.

Kun sota huhtikuussa 1945 vihdoin päättyi, Rovaniemellä piti aloittaa mittava jälleenrakennus. Kaupungin pääsuunnittelijaksi nimitettiin kansainvälistä menestystä niittänyt arkkitehti Alvar Aalto (1898–1976), joka koki, että osallistuminen tuhotun kaupungin jälleenrakennustyöhön oli hänen velvollisuutensa. Suomen arkkitehtiliitto oli perustanut jo vuonna 1942 jälleenrakennustoimiston, jonka työtä Aalto alkoi johtaa Lapissa.

Aallon kädenjälki näkyy yhä vahvasti kaupunkikuvassa. Mitä kaikkea Aalto sitten suunnitteli Rovaniemelle? Tässä katsaus Alvar Aallon Rovaniemeen.

Poronsarvikaava

Paperilla idea kuulostaa kieltämättä viehättävältä: kaupungin pääväylät muistuttavat poronsarvia ja muodostavat Ounas- ja Kemijokien kanssa poron pään.

Käytännössä liikkuminen autolla Rovaniemellä on alkuun käsittämättömän vaikeaa, sillä asemakaavaa on vaikea hahmottaa. Yksisuuntaisia teitä riittää. Kestää aikansa, että kaupungissa oppii liikkumaan ja hahmottaa, mihin suuntaan mikäkin tie vie ja miten kaupungista pääsee pois. En ole koskaan eksynyt missään samalla tapaa kuin Rovaniemellä.

Alvar Aallon suunnittelema Rovaniemen Poronsarvi-asemakaava valmistui vuonna 1945.

Kaupunginkirjasto

Kirjasto sijaitsee Rovaniemen kulttuuri- ja hallintokeskuksessa, jota kutsutaan myös Aalto-kortteliksi. Korttelin sijainti on Hallituskadun ja Jorma Eton tien välissä keskustan etelälaidalla.

Kirjaston rakennustyöt saatiin valmiiksi vuonna 1965. Siinä missä yleensä kirjastoissa kirjahyllyt on sijoitettu pitkittäin kirjastosalin keskelle, Aallon suunnittelemassa Rovaniemen kirjastossa ne reunustavat viuhkamaista kirjastosalia seinustoilla. Keskellä salia on kirjamonttuja, jotka toimivat lukutiloina.

Valoisassa ja avarassa kirjastossa on viehättävä tunnelma, ja siellä on mukava kuluttaa aikaa esimerkiksi jatkoyhteyksiä odotellessa. Kirjastosta on lyhyt kävelymatka sekä Rovaniemen linja-auto- että rautatieasemalle.

Alvar Aalto on suunnitellut Rovaniemen kaupunginkirjaston. (Kuva: Visit Rovaniemi)

Kaupungintalo

Kirjaston vieressä on Rovaniemen kaupungintalo, joka valmistui vasta Aallon kuoleman jälkeen vuonna 1988. Sisällä on runsaasti Artekin kalusteita ja Aallon toimistossa suunniteltuja valaisimia. Kirjaston tapaan kaupungintalossa on valoisa ja väljä tunnelma. Ulospäin rakennuksesta erottuu parhaiten kidemäinen valtuustosali.

Rovaniemen kaupungintalo on niin ikään Alvar Aallon käsialaa. (Kuva: Visit Rovaniemi)

Lappia-talo

Niin ikään Aalto-korttelissa sijaitseva teatteri- ja kongressikeskus tunnetaan Lappia-talona. Siellä majaansa pitävät Lapin musiikkiopisto ja Rovaniemen teatteri. Vuonna 1976 valmistuneen talon sisustuksessa on käytetty Artekin kalusteita ja valaisimia. 

Korkalorinne

Korkalorinteen asuinalue tunnetaan Rovaniemen Tapiolana. Sen rakennustyöt alkoivat vuonna 1958. 1950-60-luvuilla rakennettu puutarhamainen asuinalue koostuu kahdesta nelikerroksisesta kerrostalosta ja kolmesta kaksikerroksisesta rivitalorakennuksesta.

Rovaniemen kaupungin nettisivuilla kerrotaan, että Korkalorinteen asuntoalueella Aalto halusi kokeilla pohjoisen oloihin soveltuvia asuntotyyppejä. Talot on rakennettu rinteeseen, ja niiden ikkunat on suunnattu mahdollisimman paljon etelään, jotta vuoden pimeimpinä aikoina asuntoihin saataisiin maksimimäärä auringonvaloa.

 

© Liisa Kuittinen

Liisa Kuittinen

Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva toimittaja ja tekstityöläinen, joka muutti marraskuun lopussa 2014 Sodankylään keskellä syvintä kaamosta. Rakastaa Lapin kirkkaita keväthankia ja valoisia kesäöitä. Tekee päiväretkiä tunturiin ja haaveilee pitkästä vaellusretkestä Kevon kanjoniin.

Kommentit (0):