Kuinka matkustaa Lapissa vastuullisesti

Vastuullinen matkailu kiinnostaa yhä useampaa suomalaista. Vastuullisuus on tärkeää pitää mielessä myös Lapissa. Vastuullinen Lapin matkailija pitää huolta luonnosta ja huomioi paikallisen kulttuurin ja elämäntavan. Hän tiedostaa, että Pohjois-Lapissa asuu alkuperäiskansa nimeltä saamelaiset, ja ottaa tämän huomioon toiminnassaan.

Kokosimme matkailijoita varten ohjeet, kuinka toimia Lapissa vastuullisesti. Neuvoa ja apua ohjeiden tekoon kysyimme Saamelaiskäräjien puheenjohtajalta Tiina Sanila-Aikiolta.

Kunnioita saamelaiskulttuuria

Saamelaiset ovat pohjoinen alkuperäiskansa, jonka asuinalue levittäytyy neljän valtion – Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän – alueelle. Tätä aluetta kutsutaan saamelaisten kotiseutualueeksi tai Saamenmaaksi, pohjoissaameksi Sápmi, inarinsaameksi Säämi ja koltansaameksi Sääʹmm. Suomen puolella Saamenmaahan kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän pohjoisosissa sijaitseva Lapin paliskunnan eli Vuotson alue.

Tiina Sanila-Aikio toivoisi suomalaisten ymmärtävän, että saamelaiskulttuuri on laaja käsite. Sillä ei tarkoiteta esimerkiksi musiikkia tai käsitöitä, vaan saamen kieltä ja kulttuuriperintöä kaikkine osa-alueineen ja perinteisine saamelaiselinkeinoineen, joita ovat esimerkiksi metsästys, poronhoito ja kalastus.

Koska luontosidonnaisuus on olennainen osa saamelaiskulttuuria, ympäristö on saamelaisille äärimmäisen tärkeä asia. Se merkitsee monille edelleen myös toimeentuloa.

Siksi esimerkiksi Pohjois-Lapin erämaat eivät ole saamelaisten näkökulmasta erämaita – saamen kielessä ei edes ole sanaa erämaa – vaan aktiivisessa käytössä olevia alueita, joissa harjoitetaan erilaisia elinkeinoja ja tapaoikeuteen liittyviä toimintoja. Sanila-Aikio toivoisi matkailijoiden huomioivan tämän. Parasta olisi, että matkailijat keskittyisivät käyttämään jo olemassa olevia merkittyjä reittejä.

”Kaikkia alueita ei ole suotavaa valjastaa matkailun käyttöön”, Sanila-Aikio sanoo matkailun alueiden laajentamistarpeesta.

Liiku luonnossa vastuullisesti

Pysy kansallispuistoissa tai muilla retkeilyalueilla liikkuessasi poluilla ja merkityillä reiteillä ja jätä muu luonto rauhaan. Näin luonto kuluu ja kärsii mahdollisimman vähän. Kansallispuistoissa on laajat reittiverkostot, joten patikointiin valjastettuja alueita riittää yllin kyllin.

Kun liikut luonnossa, älä roskaa. Tiina Sanila-Aikion mukaan roskaamisen haitoista ei voi koskaan puhua liikaa.

”Esimerkiksi appelsiininkuoret eivät täällä pohjoisessa maadu varmaan koskaan. Maatumisprosessit ovat niin hitaita”, hän muistuttaa.

Sanila-Aikion mukaan Lapissa käy yhä paljon turisteja, jotka eivät noudata perussääntöä: sen, minkä jaksat viedä mukanasi luontoon, jaksat kantaa sieltä poiskin.

”Esimerkiksi revontuliretkien jäljiltä näkee sitä, että kun lumi sulaa, retkipaikoilta löytyy satoja kertakäyttöisiä kädenlämmittimiä, jotka on jätetty maahan lojumaan niiden tehon loppuessa”, Sanila-Aikio kertoo.

Tunnista rajasi

Luonnossa liikkuminen vaatii retkeily- ja erätaitoja. Ymmärrä omat rajasi ja liiku luonnossa omien taitojesi mukaan. Muista, että sää maastossa saattaa muuttua nopeasti eikä apu välttämättä ole lähellä. Älä siis lähde kauas asumattomille seuduille, jos et hallitse erätaitoja.

”Pelastusviranomaiset ja paikalliset asukkaat pelastavat luonnosta ihmisiä, joiden voimat ovat hyytyneet tai jotka ovat eksyneet. Tämä kuormittaa valtavasti resursseja ja välineistöä”, Tiina Sanila-Aikio kertoo.

Kuvaa harkiten ja kunnioita yksityisyyden suojaa

Lapissa turistimäärät ovat viime vuosina kasvaneet, ja sen seurauksena esiin on noussut ikäviä lieveilmiöitä: esimerkiksi Inarin kylässä matkailijat tunkevat Tiina Sanila-Aikion mukaan paikallisten asukkaiden kotipihoille tai pysäyttelevät saamenpukuun tai sen osiin pukeutuneita lapsia ottaakseen heistä kuvia.

”Tai jos kirkossa järjestetään vaikkapa saamelaiset hautajaiset tai häät, turistit ovat kirkon edessä odottamassa ja ottamassa kuvia”, Sanila-Aikio kertoo.

Sanila-Aikio toivoisi, että paikalliset ihmiset – erityisesti lapset – jätettäisiin rauhaan. Saamelaiskäräjät hyväksyi vuonna 2018 vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet. Niiden mukaan matkailijoiden tulisi kunnioittaa saamelaisväestön yksityisyyden suojaa ja kiinnittää huomiota kotirauhan rikkomattomuuteen. Kotirauhan piiriin kuuluvat myös pihapiirissä olevat poroaidat.

Kuvaamisessa on syytä käyttää harkintaa. Mieti tarkkaan, mitä ja miten kuvaat. Jos kuvaat paikallisia ihmisiä, kysy siihen aina lupa. Älä kohtele ihmisiä nähtävyytenä tai rekvisiittana.

Älä pukeudu neljäntuulenlakkiin

Saamelaiset vaatteet ja asusteet kuuluvat saamelaisille, ja suomalaisten on syytä välttää niiden käyttämistä. Esimerkiksi neljäntuulenturistilakkiin pukeutunut matkailija loukkaa käytöksellään saamelaisia. Tiedosta tämä, ja jätä lakki ostamatta.

Jos haluat oppia saamelaisten käyttämistä vaatteista lisää, lue Pirita Näkkäläjärven saamenpukua käsittelevä kirjoitus Ylen sivuilta.

Ymmärrä termit

Lapin lääni perustettiin vuonna 1938. Terminä Lappi on kiistelty, ja jotkut saamelaiset pitävät sitä kolonialistisena ja keinotekoisena. Kysymys on poliittinen, ja asiasta esiintyy monenlaisia mielipiteitä.

Tässä verkko-oppaassa Lappi-termiä käytetään, koska se on vakiintunut suomen kieleen ja sillä nimellä Suomen pohjoisin osa tällä hetkellä Suomessa tunnetaan. Lapilla ymmärretään tässä oppaassa nykyinen Lapin maakunnan alue.

Tiina Sanila-Aikio ei tyrmää Lappi-sanan käyttöä, mutta hänestä on tärkeää muistaa, ettei Lappi ole yksi, yhteneväinen alue, vaan se pitää sisällään monenlaisia alueita ja kulttuureja. Hän myös kehottaa välttämään termin lappalainen käyttöä. Se on vanhentunut ja aikansa elänyt termi, jota käytettiin aikanaan saamelaisista. Termi ei kuitenkaan edusta enää nykypäivää, ja monet saamelaiset kokevat sen haukkumasanaksi.

Nykyisin puhutaan lappilaisista ja saamelaisista. Lappilaiset ovat Lapissa asuvia ihmisiä. Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, johon kuuluu vain pieni osa lappilaisista.

Lue lisää:

Lisätietoa saamelaisista Saamelaiskäräjien nettisivuilta

Saamelaiskäräjien hyväksymät Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet

Liisa Kuittinen

Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva toimittaja ja tekstityöläinen, joka muutti marraskuun lopussa 2014 Sodankylään keskellä syvintä kaamosta. Rakastaa Lapin kirkkaita keväthankia ja valoisia kesäöitä. Tekee päiväretkiä tunturiin ja haaveilee pitkästä vaellusretkestä Kevon kanjoniin.

Kommentit (0):

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *