Patikointi ja retkeily

Helpoin tapa lähteä patikoimaan on suunnata johonkin Lapin monista kansallispuistoista, sillä niissä on hyvät reittiverkostot opasteineen ja tulistelupaikkoineen. Kansallispuistojen lisäksi Lapista löytyy luonnonpuistoja ja erämaa-alueita, jotka ovat niin ikään suosittuja retkikohteita.

Lapin kansallispuistot

Lapissa on seitsemän kansallispuistoa. Vanhimpia kansallispuistoja ovat upea Pallas-Yllästunturin kansallispuisto lännessä Tunturi-Lapissa ja kolmen kunnan – Sodankylän, Pelkosenniemen ja Kemijärven – alueelle levittäytyvä Pyhä-Luoston kansallispuisto Keski-Lapissa.

Lemmenjoen ja Urho Kekkosen kansallispuistot sijaitsevat Inarissa Pohjois-Lapissa. Lemmenjoki on Suomen suurin kansallispuisto. Se on valtava erämaa-alue, josta löytyy myös helposti saavutettavia päiväretkikohteita. Niille pääsee parhaiten Njurkulahdesta, Lemmenjoen kylän keskustasta, josta on kesäisin moottorivenekuljetuksia Ravadasjärven autiotuvalle ja Kultahaminaan. Merkityt retkeilyreitit kulkevat Lemmenjokilaaksossa. Kansallispuiston länsi- ja eteläosat ovat aitoa erämaata.

Myös Urho Kekkosen kansallispuistossa on laaja kirjo erilaisia päiväreittejä. Kätevimmin niille pääsee joko Saariselältä tai Kiilopäältä. Voit majoittua niistä jompaankumpaan ja tehdä niistä käsin helposti päiväretkiä tunturiin.

Riisitunturin ja Oulangan kansallispuistot sijoittuvat Lapin ja Koillismaan rajalle, Perämeren kansallispuisto puolestaan Perämeren pohjukkaan Kemin ja Tornion alueelle.

Luonnonpuistot Lapissa

Lapissa on kolme luonnonpuistoa, joissa voi patikoida merkityillä reiteillä. Ne ovat Kevon luonnonpuisto Utsjoella, Sompion luonnonpuisto Sodankylässä ja Mallan luonnonpuisto Kilpisjärvellä.

Kevon luonnonpuisto tunnetaan ennen kaikkea kanjonistaan, yli 40 kilometriä pitkästä rotkolaaksostaan, jonka pohjalla virtaa Kevojoki. Merkittyjä reittejä on Kevolla kaksi, ja molemmat ovat vaativia. Rotkoalueella kulkevalla Kevon reitillä on mittaa peräti 63 kilometriä.

Sompion luonnonpuisto on vanhaa erämaa-aluetta Sodankylän pohjoisosissa. Puistossa sijaitsevat terävälakiset Nattastunturit.

Käsivarren luoteiskulmassa Ruotsin ja Norjan rajojen tuntumassa sijaitseva Mallan luonnonpuisto on Suomen vanhin luonnonpuisto. Sen halki kulkee 11 kilometrin patikointipolku, joka on osa Kalottireittiä.

Erämaa-alueet

Lapissa on 12 erämaa-aluetta. Ne ovat lähes luonnontilaisia, asumattomia alueita, joilla liikkuminen vaatii hyviä suunnistus- ja erätaitoja. Yksi erämaa-alueista on huikea Käsivarren erämaa, jonne pääsee esimerkiksi Kilpisjärveltä. Kilpisjärveltä Haltille kulkeva reitti on osa 800 kilometrin mittaista Kalottireittiä.

Reittitärpit

Klassikko: Hetta-Pallas (55 km)

55 kilometrin mittainen Hetta-Pallas on Suomen vanhin vaellusreitti, jota on patikoitu jo 1930-luvulta lähtien. Reitin alkupiste on Enontekiön kirkonkylällä Hetassa. Ensimmäiseksi pitää ylittää Ounasjärvi. Venekuljetuksista vastaavat paikalliset yrittäjät. Ensimmäistä kertaa reitillä vaeltavan suositellaan varaavan retkeen neljä vaelluspäivää. Hyvä ennakkosuunnittelu kannattaa.

 

Päivä Pallaksella: Taivaskeron huiputus (9 km)

Tunturiin ei ole pakko lähteä päiväkausiksi, vaan tunturiluontoon voi tehdä kevyitä päiväretkiä. Yksi parhaimmista päiväpatikointikohteista on Pallas, joka tarjoaa useita vaihtoehtoja päiväpatikoijille. Ehkä upein Pallaksen päiväreiteistä on Pallastuntureiden korkeimmalle huipulle Taivaskerolle (809 m) nouseva yhdeksän kilometrin mittainen Taivaskeronkierros. Se lähtee Pallastunturin luontokeskukselta ja kiertää Laukukeron kautta takaisin luontokeskukselle. Nousua on kaikkiaan 340 metriä. Matkan varrella avautuu upeat näkymät Tunturi-Lapin erämaaluontoon. Reittikartan saa luontokeskuksesta.

Pallaksen korkeimmalla huipulla Taivaskerolla taivas on lähellä. (Kuva: Liisa Kuittinen)

 

Päivä Pyhällä: Noitatunturin valloitus (14,5 km)

Noitatunturin ympyrämallinen patikointireitti nousee Pyhätuntureiden korkeimmalle huipulle, Noitatunturille (540 m). Reitti on haastava, ja sille lähtevältä vaaditaan hyvää peruskuntoa. Reitti kulkee Suomen suurimman kurun, upean Isokurun, kautta ja laskeutuu seidalle eli vanhalle palvontapaikalle Pyhänkasteenlammelle sekä 17-metriselle Pyhänkasteenputoukselle. Neuvoa ja opastusta reitille saa Pyhän keskustassa sijaitsevasta Pyhä-Luoston luontokeskus Naavasta.

Isokurussa riittää ihmettelemistä. (Kuva: Antti Kero)

 

Tuntematon helmi: Pyhä-Nattasen polku (7 km)

Sompion luonnonpuiston suosituin reitti on seitsemän kilometrin mittainen Pyhä-Nattasen polku. Se nousee Pyhä-Nattaselle (508 m), yhdelle kuudesta Nattastunturista. Tunturin laelta aukeaa huikeat maisemat Sompion Lappiin. Rengasreittinä kulkevalle polulle pääsee Sompiojärven metsäautotiellä sijaitsevalta lähtöpaikalta Sompion luonnonpuiston rajalta.

Vinkki: Jos aikaa ei ole seitsemän kilometrin rengasreittiin, Pyhä-Nattasen laelle voi tehdä lyhyemmän pyrähdyksen noin kilometrin päässä luonnonpuiston rajalta sijaitsevalta jälkimmäiseltä lähtöpaikalta, josta on matkaa huipulle kaksi kilometriä.

Sompion luonnonpuisto sijaitsee Vuotson kylän kupeessa Nelostien itäpuolella. Luonnonpuistoon vievä Sompionjärventie on huonossa kunnossa, eikä sitä pidetä kunnossa talvella. Pyhä-Nattanen onkin kesä- ja syyskohde. Otathan huomioon, että matkan varrella on myös jyrkkiä nousuosuuksia.

Pyhä-Nattasen laella on päivätupa. (Kuva: Liisa Kuittinen)

 

Talvipatikointia tykkymetsässä: Riisin rääpäsy (4,3 km)

Posiolla sijaitseva Riisitunturin kansallispuisto tunnetaan satumaisista tykkylumimetsistään. Hieno patikointireitti on Riisitunturille nouseva 4,3 kilometrin Riisin rääpäsy -rengasreitti, jonka varrella pääsee ihailemaan tykkymaisemia. Reitti kannattaa kulkea myötäpäivään. Auton voi jättää Riisitunturin lähtöpisteelle. Riisitunturilla on myös hiihtolatuja. Merkittyjä retkeilyreittejä on yhteensä yli 40 kilometriä.

Riisitunturin tykkylumimetsä kylpee helmikuun auringossa. (Kuva: Liisa Kuittinen)

 

Lisää patikointikohteita löydät Tripsterin Lähde ruskaretkelle Lappiin -artikkelista.

 

© Liisa Kuittinen

Liisa Kuittinen

Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva toimittaja ja tekstityöläinen, joka muutti marraskuun lopussa 2014 Sodankylään keskellä syvintä kaamosta. Rakastaa Lapin kirkkaita keväthankia ja valoisia kesäöitä. Tekee päiväretkiä tunturiin ja haaveilee pitkästä vaellusretkestä Kevon kanjoniin.

Kommentit (0):