Lappi

”Täällä vasta huomaat valtaisan suuruuden keskellä, kuinka pieni oikeasti olet ja kuinka pieniä kaikki toilauksesi maailmankaikkeudessa.”

Näin todetaan vanhassa Aurinko paistaa Pallaksella -mainosfilmissä, jossa hehkutetaan Lapin lumoa. Ylen Elävästä arkistosta löytyvä vuoden 1949 mustavalkofilmi näyttää, että Lappi houkutteli 1940-luvun lopussa matkailijoita eteläisestä Suomesta aivan samaan tapaan kuin nykyään.

Lappi on kotimaisen matkailun helmi ja retkeilijän aarreaitta, joka on lumonnut lukemattomien matkailijoiden sydämet. Puhutaan Lapin kuumeesta tai hulluudesta, joka pakottaa ihmisen palaamaan tuntureille kerta toisensa perään.

Hulluus on iskenyt moneen Lapin-kävijään. (Kuva: Liisa Kuittinen)
Tripsteri App Lappi
iOS-latausnappi
Android-latausnappi

Monta syytä matkustaa Lappiin

Suomen suurin maakunta kätkee sisäänsä monenkirjavan alueen. Suurten hiihtokeskusten alppikylissä käy talvisesonkina kuhina, kun taas erämaassa vaeltaja saa kulkea kilometritolkulla tapaamatta ketään.

Siksi ei ole vain yhtä Lappia tai vain yhtä syytä matkustaa pohjoiseen. Syitä on useita: yksi lähtee talviurheilemaan, toinen patikoimaan, kolmas katsomaan revontulia. Suosittuja aktiviteetteja ovat hiihto ja laskettelu sekä patikointi ja retkeily. Lapissa myös järjestetään monia omintakeisia festivaaleja, jotka houkuttelevat maakuntaan kävijöitä ympäri Suomea. 

Matkailu on parhaillaan nosteessa, ja ulkomaisten matkailijoiden määrät kasvavat kaiken aikaa. Matkailu on tosin painottunut talveen, ja Lapin kesämatkailu etsii vielä itseään. Patikointipolut ja retkeilymahdollisuudet tekevät Lapista kuitenkin mielenkiintoisen kesämatkakohteen, jossa luontomatkailija viihtyy varmasti. Majoitusvaihtoehtoja on Lapissa runsaasti.

Matkailun kasvu on tuonut Lappiin myös ikäviä lieveilmiöitä. Tripsteri kannustaa Lappiin saapuvia matkailijoita vastuullisuuteen. Sitä varten laadimme ohjeet, kuinka matkustaa Lapissa vastuullisesti. Tutustu ohjeisiimme.

Lapin pääkaupunki Rovaniemi

Tervetuloa Rovaniemelle, tai kuten rovaniemeläiset itse sanovat, Rolloon tai Roihin!

Rovaniemi on kaupunki, jossa on Suomen kummallisin asemakaava, Alvar Aallon suunnittelema Poronsarvikaava. Sen ansiosta autolla kaupunkiin saapuvan ei ole helppoa löytää tietä pois sen uumenista.

Suomen arktisin kaupunki toimii porttina pohjoiseen. Keskusta sijaitsee hieman napapiirin alapuolella kahden joen, Ounasjoen ja Kemijoen, yhtymäkohdassa. Asukkaita on reilut 60 000.

Rovaniemi on myös urbaani matkakohde, jonka omaperäisessä sykkeessä voi viettää arktisen kaupunkiloman. Majoitusvaihtoehtoja ja ravintoloita löytyy kaupungista runsaasti.

Rovaniemi on arktinen kaupunki. (Kuva: Liisa Kuittinen)

Lapin luonto ja 8 vuodenaikaa

Lappilaista maisemaa leimaavat tunturit, mutta Lapin luonto on myös paljon muuta: jokia, järviä, aapasoita ja havumetsiä. Yötön yö, ruska ja kaamos muuttavat maisemaa ja tekemisen painopistettä. Keväthanget kutsuvat hiihtämään, loppukesä ja ruska patikoimaan.

Sanotaan, että Lapissa neljää vuodenaikaa täydentää neljä välivuodenaikaa eli vuodenaikoja on kaikkiaan kahdeksan: syystalvi, talvi, kevättalvi, kevät, kevätkesä, kesä, syyskesä ja syksy.

Hillakuume valtaa lappilaiset heinäkuussa. Kuva: Antti Kero

Lapin hiihtokeskukset

Lappiin alkoi saapua hiihtoturisteja jo 1920-luvuilla, mutta varsinainen hiihtokeskusten aikakausi käynnistyi sotien jälkeen 1950- ja 1960-luvuilla.

Suurimmat hiihtokeskukset ovat Levi (Kittilä) ja Ylläs (Kolari) ja Saariselkä (Inari). Oma suosikkini on Muoniossa sijaitseva pikkuinen Pallas, jonne rakennettiin ensimmäinen hotelli jo vuonna 1938. Se on sympaattinen luontokohde, joka patikkapolkuineen tarjoaa tekemistä myös kesällä.

Suomalaiset tulevat hiihtokeskuksiin hiihtämään ja laskettelemaan. Ulkomaiset turistit taas ovat kiinnostuneita husky- ja poroajeluista sekä muista aktiviteeteista, kuten revontulten bongailusta.

Lapin kylät ja lappilaiset

”Mistä sie olet pois?”

Kun ensimmäisen kerran kuulin tämän kysymyksen, menin hämilleni enkä tiennyt mitä vastata. Nykyään tiedän, että niin kysyy lappilainen, kun hän tahtoo tietää, mistä toinen on kotoisin.

Lapissa asuu noin 180 000 ihmistä eli vain noin 3,5 prosenttia koko Suomen väestöstä. Poroja on lähes yhtä paljon.

Lappi on kylien maakunta, ja maakunnasta löytyy lukuisia pikkukyliä. Osa kylistä, kuten Sodankylässä sijaitseva Kierinki, ovat aktivoituneet uudelleen viime vuosina. Suosittelen tutustumaan Lapin kyliin ja pistäytymään niissä.

Saamenmaa

Saamenmaa on saamelaisten kotiseutualuetta. Siihen kuuluvat Enontekiö, Utsjoki ja Inari sekä Sodankylän pohjoisosa. Pohjois-Sodankylässä sijaitseva Vuotso on Suomen eteläisin saamelaiskylä.

Saamelaiskulttuuriin voi perehtyä Inarissa Saamelaismuseo Siidassa. Kolttasaamelaisten historiaa valottaa Sevettijärvellä sijaitseva Kolttien perinnetalo.

Saamelaisten hallinnon ja kulttuurin keskus on Inarin kylässä sijaitseva Saamelaiskulttuurikeskus Sajos. Saamelaiskäräjät kokoontuu Sajoksessa.

Sininen, punainen ja keltainen ovat saamelaisten värejä. Niiden lisäksi Saamen lipussa on vihreää. (Kuva: Liisa Kuittinen)

Saapuminen Lappiin

Lappiin tullaan autolla, junalla ja lentokoneella. Lentokenttiä on viisi: Rovaniemellä, Kittilässä, Ivalossa, Kemi-Torniossa ja Enontekiöllä.

Valtateitä on kolme: Nelostie, Viitostie ja valtatie 21. Niiden lisäksi Lapissa on kantateitä, seututeitä ja yhdysteitä. Virallisia matkailuteitä on kaksi: Torniosta Kilpisjärvelle kulkeva Revontultentie ja Sallaan vievä Via Karelia.

Helsingistä pääsee yöjunalla Rovaniemen kautta aina Kemijärvelle asti sekä läntistä rataa pitkin Kolariin.

Valtatie 21 päättyy Käsivarren kärkeen Kilpisjärvelle. (Kuva: Antti Kero)

Liikkuminen Lapissa

Helpoiten Lapissa liikkuu autolla. Ilman autoa kulkeminen vaatii hyvää etukäteissuunnittelua. Linja-autoyhteyksiä toki on, mutta linja-autot eivät välttämättä kulje usein tai juuri sinne, minne haluaisit mennä.

Rovaniemeltä on hyvät bussiyhteydet muualle Lappiin, mutta poikittaisliikennettä ei juuri ole. Tunturikeskuksiin on juna-asemilta ja lentokentiltä junabussi- ja skibussi-yhteyksiä.

Lataa Tripsteri App -sovellus

Tripsteri App Lappi
iOS-latausnappi
Android-latausnappi

© Liisa Kuittinen

Liisa Kuittinen

Pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva toimittaja ja tekstityöläinen, joka muutti marraskuun lopussa 2014 Sodankylään keskellä syvintä kaamosta. Rakastaa Lapin kirkkaita keväthankia ja valoisia kesäöitä. Tekee päiväretkiä tunturiin ja haaveilee pitkästä vaellusretkestä Kevon kanjoniin.

Kommentit (0):

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *