Helsingin isoimmat teatterit

Helsingin reissullaan ei kannata missata suurimpien teattereiden monipuolista tarjontaa. Upeat rakennukset ovat jo itsessään nähtävyyksiä. Vielä saman illan esitykseen voi yleensä ostaa lipun puoleen hintaan.

Suomen Kansallisteatteri

Suomen Kansallisteatteri, Läntinen Teatterikuja 1

Rautatientorin laidalla sijaitseva graniittilinna ei jää huomaamatta keskustassa. Aleksis Kiven Patsaan ja talvisin myös Jääpuiston takana kohoava teatteri on avannut ovensa vuonna 1902.

Arvokkaasta miljööstä huolimatta Kansallisteatteri ei ole pölyttynyt. Suurella näyttämöllä on nähty viime vuosina sellaisia kohunäytelmiä kuin Anna Paavilaisen Play Rape -monologi teatteriraiskauksista, ohjaaja Janne Reinikaisen sukupuolirooleilla ja seksuaalisella suuntauksella leikittelevä klassikkotulkinta Aleksis Kiven Nummisuutareista, Leea ja Klaus Klemolan Maaseudun tulevaisuus ja Pirkko Saision Homo!.

Pääovien jälkeen avautuvasta marmoriaulasta noustaan marmoriportaat freskoaulaan, joka on saanut nimensä Juho Rissasen vuonna 1928 maalaamasta freskosta Ritvalan Helkajuhlat. Teatterivieraita varten löytyy kahvila sekä ensimmäisestä että toisesta kerroksesta.

Arkkitehti Onni Törnqvist-Tarjanteen suunnittelemassa rakennuksessa on neljä näyttämöä. Rautatientorin puoleisista pääovista pääsee permannon ja parven käsittävälle Suurelle näyttämölle. Sen kattoa koristaa Yrjö Ollilan 1932 maalaama Thalian Peili -teos, jonka malleina on Kansallisteatterin näyttelijöitä.

Kaisaniemen puiston puolella on kaksi näyttämöä: erityisesti klassikoihin ja komediaan erikoistunut Pieni näyttämö sekä kokeilevaa teatteria ja lastenteatteria esittävä Willensauna. Varsinaista teatteritaloa vastapäätä Itäisellä Teatterikujalla sijaitsee Omapohja, joka on tarkoitettu ennen kaikkea kokeilevalle teatterille.

Kansallisteatterin kellarista löytyy boheemi ravintola Lavaklubi, jossa järjestetään mm. vierailevia esityksiä ja “Kansiksen” näytelmiin liittyviä tekijäesittelyjä. Saman illan teatterilipulla on maksuton sisäänpääsy jatkoille Lavaklubille.

Kansallisteatterin Suuri näyttämö. Kuva: Kansallisteatterin Mediapankki
Kansallisteatterin Suuri näyttämö. Kuva: Kansallisteatterin mediapankki

Helsingin kaupunginteatteri

Helsingin kaupunginteatteri, Ensi linja 2

Kalliossa, Eläintarhanlahden rannalla sijaitsee moderni kansanteatteri. HKT on nykyisin erityisen tunnettu ulkomaalaisten hittimusikaalin suomenkielisistä versioista. Ohjelmisto on usein tuttua ja turvallista, mutta laadulla toteutettua.

Kaupunginteatterissa alkoi remontti kesällä 2015, ja se avaa ovensa yleisölle elokuussa 2017. Uusi johtaja Kari Arffman luotsaa teatterin juhlavuoteen, jonka aikana teatteri juhlistaa 50 vuotta täyttävää, täysin peruskorjattua teatteritaloaan ja Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä Lasse Mårtensonin suurmusikaalilla Myrskyluodon Maija.

HKT:n näyttämöitä Ensi Linjalla ovat Suuri näyttämö, Pieni näyttämö ja lisärakennuksessa sijaitseva Studio Elsa. Kaupunginteatterin näyttämöihin kuuluvat myös Itä-Pasilassa sijaitseva, komediaan ja stand upiin keskittynyt Studio Pasila, Yrjönkadulla majaileva ruotsinkielinen Lilla Teatern ja Hakaniemessä vauhdikkaisiin viihde-esityksiin ja musikaaleihin keskittynyt Arena-näyttämö.

Helsingin kaupunginteatteri. Kuva: HKT:n Facebook
Helsingin kaupunginteatteri. Kuva: HKT:n Facebook-sivut

Suomen kansallisooppera ja -baletti

Suomen kansallisooppera ja -baletti, Helsinginkatu 58

Kansallisooppera ei varsinaisesti ole teatteri, mutta kuitenkin tärkeä esittävän taiteen näyttämö Helsingissä. Se on Suomen ainoa ammattimainen oopperatalo. Kansallisoopperassa esitetään oopperoita, baletteja ja konsertteja. Vuosittain nähdään yleensä neljä uutta oopperaensi-iltaa ja kolme balettiensi-iltaa sekä esitetään useita aiemmin ohjelmistoon tulleita teoksia.

Oopperan toiminta alkoi vuonna 1911. Vuonna 1993 avattiin nykyinen moderni, valkoinen oopperatalo Töölössä. Päänäyttämön lämpiön lasiseinistä on kauniit näkymät Töölönlahdelle.

Päänäyttämön katsomossa on permannon lisäksi kolme parvea, ja lipun hinta vaihtelee suuresti sen mukaan, missä päin katsomoa istut. Töölönlahden puolelta löytyy pienempi Alminsali. Lipun hintaan vaikuttavat paikan sijainnin lisäksi esitys (kuten teos ja mahdolliset tähtivierailijat), esityksen ajankohta (kuten viikonpäivä) ja lippujen kysyntä. Alennusryhmät, kuten alle 20-vuotiaat, opiskelijat ja eläkeläiset, pääsevät oopperaan edullisesti. Kansallisoopperaan voi ostaa kausikortin tai sarjalippuja.

Oopperoissa tekstitys kulkee näyttämön yläpuolella. Opastetulla kierroksella voit tutustua Kansallisoopperan verstaisiin, työpajoihin ja harjoitustiloihin.

Kenneth Greven Pieni merenneito -baletti Kansallioopperassa. Kuvassa: Sergei Popov ja Tiina Myllymäki. Kuva: Sakari Viita
Kenneth Greven Pieni merenneito -baletti Kansallioopperassa. Kuvassa: Sergei Popov ja Tiina Myllymäki. Kuva: Sakari Viita

Svenska Teatern

Svenska Teatern, Pohjoisesplanadi 2

Erottajalla, Esplanadin puiston päässä sijaitsee suomenruotsalaisen kulttuurin lippulaiva Svenska Teatern. Sen pyöreä ja valkoinen julkisivu on yksi keskustan maamerkkejä. Ulkoapäin pelkistetty, sisältä krumeluuri teatteri henkii menneen maailman loistoa. Katutason Café Artist on hienostunut ja rauhallinen kahvila, jossa voit tilata myös suomeksi. Teatterivieraita palvelee myös toisen kerroksen kahvila.

Vuonna 1866 valmistuneella Svenska Teaternilla on tätä nykyä kaksi näyttämöä: Stora scenen eli Suuri näyttämö ja Miniscenen eli Mininäyttämö. Ohjelmisto sisältää kaikenlaista teatteria, mutta erityisesti suuret musikaalit ovat houkutelleet yleisöön myös suomenkielisiä katsojia. Esityksiin voit vuokrata maksutta tekstityslaitteen tai voit ladata appin omaan älypuhelimeesi.

Svenska Teaternin Suuri näyttämö. Kuva: Svenska Teaternin pressi
Svenska Teaternin Suuri näyttämö. Kuva: Svenska Teaternin pressi

Lue lisää:

© Elisa Helenius

Elisa Helenius

Jo kesästä 2004 lähtien Punavuoressa asunut paljasjalkainen helsinkiläinen. Elisa rakastaa merta ja reissaa mielellään sykkivissä suurkaupungeissa ja historiallisissa pikkukaupungeissa. Hän on vapaa toimittaja, kulttuuribloggaaja (Sateenkaarenmaalari-blogi), yleisen kirjallisuustieteen maisteri ja maaliskuussa 2021 valmistunut medianomi.