Katalanismi, Espanjan toinen tasavalta ja sisällissota

1900–1939

1900-luvulla kansallisromantiikan aate levisi kulttuurin puolelta politiikkaan ja sai Katalonian kansan tavoittelemaan itsehallintoa.

Vuonna 1923 itsenäistymistoiveet kokivat pahan takaiskun, kun Primo de Rivera teki sotilasvallankaappauksen ja julistautui Espanjan diktaattoriksi. Diktatuurin päätyttyä vuonna 1930 Espanja julistautui toistamiseen tasavallaksi. Toisen tasavallan aikaa kesti kahdeksan vuotta. Sen aikana Katalonia sai takaisin itsehallintonsa ja oman parlamenttinsa. Barcelonassa jatkui jo ennen diktatuuria kukoistanut työläisten järjestäytymisen, ammattijärjestöjen, lakkojen ja anarkismin kausi.

Toisen tasavallan aikaan Espanja koki useita merkittäviä muutoksia. Vasemmistohallitus kansallisti suuren osan maataloutta ja teollisuutta, mikä sai omistavan luokan kapinaan. Lopulta kenraali Francisco Franco joukkoineen teki sotilasvallankaappaukseen ja Espanja ajautui sisällissotaan. Anarkistisia oppeja omaksuneet työläiset taistelivat Francon fasistijoukkoja vastaan kolmen vuoden ajan. Myös suomalaisia osallistui sotaan tasavaltalaisten rintamassa. Barcelona toimi sodan aikana tasavaltalaisten päämajana. Kuuluisimpia kaunokirjallisia kuvauksia Espanjan sisällissodasta ovat Hemingwayn Kenelle kellot soivat ja Orwellin Katalonia, Katalonia.

Hitlerin ja Mussolinin avustuksella Franco kukisti lopulta tasavaltalaisten vastarinnan maaliskuussa 1939 ja julistautui Espanjan diktaattoriksi.

©Paula Kultanen Ribas

Seuraava: Francon diktatuuri ja demokratiaan siirtyminen
Edellinen: Teollistuminen, anarkismi ja Katalonian renessanssi

[the_grid name=”Barcelona”]

Paula Kultanen Ribas

Barcelonassa kahdeksan vuotta asunut matkatoimittaja, sisällöntuottaja ja muusikko asuu tällä hetkellä synnyinkaupungissaan Helsingissä.

Kommentit (0):