Inkvisitio, löytöretket ja Napoleonin valloitukset

1479–1808

Katalonian kulta-aika alkoi keskiajalla Katalonian ja Aragonian yhdistyttyä saman kuningashuoneen alle. Dynastian sotajoukot valloittivat Mallorcan saaren, Napolin ja Ateenan ja etenivät aina Konstantinopolin porteille asti.

Katalonian ja Aragonian liitto purkautui 1600-luvulla. Aragonian kuningas Fernando vei vihille Kastilian prinsessa Isabelin, kuuluisa ja nykyisin pahamaineinenkin ”katolinen kuningaspari” oli syntynyt. Fernando ja Isabel rahoittivat Kolumbuksen ensimmäisen matkan Amerikkaan, valtasivat Pyreneiden niemimaan takaisin muslimeilta ja rahoittivat ”vääräuskoisten” uskonnollisia vainoja, inkvisitiota. Katalaanit uskovat vakaasti Kolumbuksen olleen katalaani.

Löytö- ja valloitusretkien myötä Kastilia saavutti 1700-luvulla aseman maailman mahtavimpana monarkiana halliten suurta osaa Eurooppaa ja Amerikkaa sekä erillisiä siirtokuntia Aasiassa ja Afrikassa.

Katalonian kreivikunnalle 1600–1700-luvut merkitsivät itsenäisyyskamppailua kahden kuningaskunnan puristuksessa. Aluksi Katalonia osallistui Ranskan ja Espanjan välisiin sotiin Ranskan puolella, ja se liitettiin osaksi Ranskaa. Sitten alue saavutti itsehallinnon Espanjan alaisuudessa. Lopulta katalaanit liittyivät Englannin ja Itävallan rintamaan molempia naapurimaitaan vastaan.

Vuotta 1714 pidetään Katalonian historian katkerimpana käännekohtana. Sodan hävinnyt Katalonia liitettiin jälleen osaksi Espanjaa, ja se menetti kaikki oikeutensa itsehallintoon sekä oman kielensä käyttöön. Kataloniaa rangaistiin epälojaaliudesta Espanjaa kohtaan ja juonittelusta ranskalaisten kanssa.

1800-luvun alussa Napoleon valloitti Espanjan, ja vauras monarkia alkoi rapistua

©Paula Kultanen Ribas

 

Seuraava: Teollistuminen, anarkismi ja Katalonian renessanssi
Edellinen: Islamin aika ja Barcelonan kreivikunta

Paula Kultanen Ribas

Barcelonassa kahdeksan vuotta asunut matkatoimittaja, sisällöntuottaja ja muusikko asuu tällä hetkellä synnyinkaupungissaan Helsingissä.

Kommentit (0):