Talvipalatsi Hofburg

“Se on jotain niitä Hofburgin rakennuksia.”

Ensimmäisessä kaupunginosassa liikkuva törmää helposti keisarien talvipalatsin Hofburgin siipiin. Monesti kysymyksen siitä, mikähän tuo rakennus on, voikin kuitata vain mainitsemalla Hofburgin.

Palatsirykelmän koosta ei tunnu olevan yksimielisyyttä, mutta arvailuja voi aina esittää. Usein nykyisen kerrotaan, että siinä 2 800 huonetta ja 19 sisäpihaa. Hofburg on tavallaan ihmisen turhamaisuuden muistomerkki. Jokainen Habsburg-hallitsija on halunnut osoittaa omaa mahtiaan rakentamalla ryppääseen jotain lisää.

Palatsin ensimmäiset osat rakennettiin 1200-luvulla ja keisarit asuivat Hofburgissa vuoteen 1918. Tuolloin Itävallasta tuli tasavalta ja keisarillisen perheen jäsenet karkotettiin maasta. Hofburgissa on lukuisia museoita, juhlatiloja, asuntoja ja toimistoja. Itävallan liittopresidentin virka-asunto sijaitsee Leopoldilaisessa siivessä lähellä Ballhausplatz-aukiota.

Tapaninkirkolta tultaessa Hofburgiin saavutaan usein Michaelerplatz-aukion kautta. Kaartuvassa Michaeler-siivessä on yli 50 metriin kohoava, vihreällä ja kullalla koristeltu kuparikupoli. Rakennuksen suunnitteli Fischer von Erlach ja sen rakennustyöt alkoivat 1725. Keisari Frans Joosef tilasi rakennuksen laidoille kaksi suihkulähdettä kuvaamaan Itävallan mahtia maalla ja merellä.

Kupolin alta kävellessä vasemmalla on Espanjalaisen ratsastuskoulun vierailijakeskus ja oikealla Sisi-museon ja sen yhteydessä olevien museoiden sisäänkäynti.

Vanhimmat alueet 1500-luvulta

Käytävien jälkeen avautuu sisempi linnanpiha, jolla on pyhän roomalais-saksalaisen keisarikunnan viimeisen keisarin Frans I:n muistomerkki. Aukion ympärillä ovat 1600-luvulla rakennettu Leopoldilainen siipi ja Reichkanzleitrakt-siipi, jossa on museoita. Takalaidalla on Amalienburg, eli Amalien linna. 1500–1600-lukujen taitteesta lähtien se on näyttänyt kaupunkilaisille aikaa. Seinässä on vanha aurinkokello ja sen yläpuolella 1800-luvulla rakennettu kello. Amalienburg on saanut nimensä keisari Joosef I:n leskeltä Wilhelmine Amalielta, joka asui siellä 31 vuotta. Hän muutti palatsin tähän osaan keisarin kuoleman jälkeen vuonna 1711.

Aukion vasemmalla puolella on Hofburgin vanhin alkuperäisenä säilynyt osa. Punaisen portin Schweizertorin ali pääsee Schweizerhof-aukiolle. Portti on 1500-luvulta. Sisäpihalta pääsee Linnankappeliin ja Aarrekammioon. Aukiolta pääsee eteenpäin Josefsplatzille, jonka laidalla on Kansalliskirjaston juhlasali. Salissa on yksi Wienin hienoimmista kattomaalauksista.

Laajentaminen jäi kesken

Uusin Hofburgin osa on Neue Burg, jonne pääsee sisemmältä linnanpihalta. Heldenplatzilla sijaitseva Neue Burg rakennettiin vuosina 1891–1913. Valtava siipi suunniteltiin yhtä aikaa sen toisella puolella sijaitsevien taide- ja luonnonhistoriallisten museoiden kanssa osaksi suurta keisarillista foorumia. Museot sijaitsevat Ringstrassen toisella puolella. Heldenplatzilta kuljetaan Ringille Burgtor-portin ali. Heldenplatzilla ovat Napoleonia vastaan taistelleen Karlin ja sotasankari Eugen Savoijilaisen patsaat.

Heldenplatzille piti rakentaa myös toinen samanlainen siipi kuin Neue Burg. Kokonaisuuden oli tarkoitus todistella Habsburgien mahtavuutta vaikka keisarikunnan loppu jo lähenikin. Taloudelliset vaikeudet ja ensimmäisen maailmansodan alku keskeyttivät kuitenkin rakentamisen. Maaliskuussa 1938 Hitler puhui sadoilletuhansille wieniläisille Neue Burgin parvekkeelta.

Ringin laitaa kun kieppaa Neue Burgin toiselle puolelle, tulee puistoon, jonka laidalla on Perhostalo. Sen rakennutti keisari Frans Joosef, joka jostain syystä halusi sademetsän kuumuuteen satoja perhosia. Talossa on myös kahvila. Perhostalolta kun kieppaa vielä seuraavan kulman taakse, päätyy Albertinan taidemuseon eteen. Rakennuksen tunnistaa sen edessä olevasta nykyaikaisesta, mustasta ”siivestä”.

© Elina Alanne

]

Elina Alanne

Wienissä asunut toimittaja, jolta jäi kaupunkiin puoli sydäntä ja kokonainen sisko. Viihtyy nykyään Mikkelin seudulla.

Kommentit (0):

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *