Rooma – Pantheon

Pantheon on Rooman parhaiten säilynyt antiikin ajan temppeli ja ehdottomasti kaupungin vaikuttavimpia nähtävyyksiä. Pakanatemppeli Pantheon säilyi läpi keskiajan ehjänä sen ansiosta, että siitä tehtiin S. Maria ad Martyres –niminen kirkko. Alun perinhän Pantheon rakennettiin antiikin aikana pakanajumalten temppeliksi, ja sen nimi tarkoittaakin “kaikkien jumalten temppeliä”: pan theon (kreik) tarkoittaa kaikkia jumalia. Pantheon oli näin ensimmäinen Rooman antiikkisista rakennuksista, josta tuli kirkko.

Pantheonin ja Piazza Navonan alue oli antiikin aikana Mars-kenttää, Campus Martiusta, joka oli muokattu sotaväen harjoituskentäksi Palus Caprae –nimisestä suosta. Niinkin varhain kuin jo 100-luvulla eaa. Mars-kentälle alettiin kuitenkin rakentaa temppeleitä ja muita julkisia rakennuksia.

Keskiajalla rakentamista jatkettiin torneilla ja linnoituksilla, renessanssin ja barokin aikana puolestaan palatsein ja kirkoin. Alue onkin edelleen täynnään kapeita katuja ja sokkeloisia keskiaikaisia kortteleita, jotka avautuvat yllättäen pienille piazzoille. Kaduilla on rattoisaa vaellella ja tehdä heräteostoksia kivijalkaputiikeissa tai istahtaa johonkin lukuisista kahviloista tai trattorioista aistimaan roomalaista tunnelmaa.

Pantheon on Rooman parhaiten säilynyt antiikin ajan temppeli.

Barbaarit ja Barberinit

Pantheonin rakennutti Marcus Vipsanius Agrippa, keisari Augustuksen tyttären Julian toinen aviomies ja Augustuksen läheinen ystävä (siksipä Augustus naitti hänelle tyttärensä). Suorakulmainen temppeli valmistui vuonna 25 eaa. mutta vuoden 80 jaa. tulipalo hävitti sen.

Tämän jälkeen Keisari Domitianus antoi pystyttää tuhoutuneen temppelin paikalle uuden, mutta sekin paloi vuonna 110. Pystyssä pysyi vasta keisari Hadrianuksen rakennuttama Pantheon, joka valmistui 125 jaa.

Kun Hadrianus käytti Pantheonia oikeustalona, sen ulkoasu oli loistokkaampi kuin tänä päivänä; pinta oli marmorilla katettu, pylväskäytävän sisäkattoa peittivät paksut pronssilevyt, jotka sittemmin paavi Urbanus VIII Barberini käski sulattaa Pietarinkirkon baldakiinia varten vuonna 1625. Ylijääneestä pronssista tehtiin paaville 80 kanuunaa Castel Sant’Angeloon. Tämän jälkeen kansan suussa levisikin lause: “Quod non fecerunt Barbari fecerunt Barberini” (“Mitä eivät tehneet barbaarit, sen tekivät Barberinit). Pantheonin kohtalo on vain yksi esimerkki siitä, miten paavit tuhosivat antiikin perintöä halki keskiajan synkkien vuosisatojen.

Gian Lorenzo Bernini suunnitteli paavin pyynnöstä 1630-luvun lopulla Pantheoniin barokkiset kellotornit, jotka roomalaiset kertoman mukaan tuomitsivat heti ja ristivät ne Berninin aasinkorviksi, orecchie d’asino. Niinpä tornit purettiin hiukan myöhemmin, vuonna 1883, kun Kirkkovaltio oli kukistunut eikä paavilla ollut enää määräysvaltaa Pantheoniin.

Pantheonin strategiset mitat

Pantheonin kupoli on 43,30 metriä läpimitaltaan, ja se on tehty muurilaastista ja tuffikivestä. Se on maailman suurin muuraamalla valmistettu kupoli.

Patheonin kupoli on maailman suurin muuraamalla valmistettu kupoli.

Kupolin keskellä on pyöreä reikä, oculus, halkaisijaltaan noin 9 metriä. Reiästä pääsevät kuun- ja auringonvalo valaisemaan temppelin sisätilaa. Kirkkaana yönä Pantheonista voi nähdä tähdet. Tuntuu, kuin kupoli mystisesti kannattelisi tätä taivaan silmäksi kutsuttua aukkoa avaruuteen. Ja niinhän se oikeastaan tekeekin, maallikko vain ei oikein käsitä, miten se on mahdollista.

Pantheonin lattiaa on korjailtu monta kertaa, sillä katon reiästä sataa luonnollisesti sisälle. Kun Tiber tulvi 1880-luvulla, Pantheonissa oli peräti kaksi metriä vettä. Silti on arveltu, että lattia olisi alkuperäinen kuviokivilattia, joka koostuu purppuranpunaisesta pavonazzetto-marmorista, harmaasta graniitista, punaisesta porfyyrista ja keltaisesta numidialaisesta marmorista.

Suurmiesten hauta

Pantheonin massiiviset ulko-ovet ovat sisäpuolelta puuta, ulkopuolelta pronssia. Sisällä lepäävät yhdistyneen Italian ensimmäinen kuningas Vittorio Emanuele II (k. 1878) ja kuningatar Margherita (k. 1926), sekä kuningas Umberto I (murhattiin 1900).

Pantheonissa lepää myös suuri renessanssin taiteilija Raffaello (k. 1520), joka itse oli valinnut Pantheonin hautapaikakseen. Sarkofagissa on Raffaellon aikalaisen Pietro Bembon latinankielinen teksti, joka tarkoittaa: “Tässä on Raffello. Hänen eläessään kaikkeuden suurin äiti pelkäsi häviävänsä hänelle, ja hänen kuollessaan pelkäsi itsekin kuolevansa.”

Pantheonissa käy vuosittain noin miljoona vierailijaa.

Osoite: Piazza della Rotonda

Liput Pantheoniin

Osta ennakkolippusi yhteistyökumppanimme Tiqetsin kautta. Saat sen suoraan kännykkääsi.

© Anu Rinkinen