Irlanti

Atlantilla Iso-Britannian kyljessä sijaitseva Irlanti on vihreä, siitä kertoo jo saaren runollinen lempinimi Emerald Isle – smaragdinvihreä saari. Irlanti tunnetaan vieraanvaraisuudestaan ja leppoisuudestaan ja vihreiden menninkäisten saarella on myyttistä taikaa. Irlanti lumoaa. Irlanti on myös siitä mielenkiintoinen, että yhdellä saarella sijaitsee kaksi maata: Irlannin tasavalta ja Iso-Britanniaan kuuluva Pohjois-Irlanti. Samaan reissuun on helppo yhdistää nämä kaksi.

IRLANNIN PÄÄKAUPUNKI DUBLIN

Irlannin tasavallan pääkaupunki Dublin on aina elossa. Paikallisten elämänilo ja huolettomuus tarttuvat matkailijaan. Yöelämän ydin on Temple Bar, joka on myös päiväsaikaan mukava paikka koluta pikkuputiikkeja, vintage-liikkeitä ja taidegallerioita. Dublinissa on yli 700 pubia, ja useimmissa soi livemusiikki. Paras tapa virittäytyä tunnelmaan onkin suunnata pubiin kuuntelemaan perinteistä irkkumusiikkia. Dublin ei kuitenkaan ole pelkkiä pubeja. Kaupunki tarjoaa historiaa, kirjallisuutta ja taidetta. Ja jos hyppää junaan, vaihtuu kaupunkimaisema hetkessä merenrantanäkymiin.

Belfastin rauhanmuurit jakavat kansan edelleen kahtia. Photo: Luisa Vegas

POHJOIS-IRLANTI JA SEN PÄÄKAUPUNKI BELFAST

Pohjois-Irlannin pääkaupunki Belfast on mielenkiintoinen ja ristiriitainen. Rosoinen ja ajoittain hieman ankeakin ulkoasu kätkee sisälleen kiehtovan kaupungin. Tunnelma ei välttämättä ole yhtä hilpeä kuin Dublinissa, ja tietty historian jättämä synkkyys tuntuu edelleen olevan aistittavissa kaduilla, ja se luokin kaupungille aivan omanlaisensa tunnelman. Belfast on kuitenkin muuttunut ja modernisoitunut hurjasti viime vuosina. Enää ei tarvitse pelätä pommeja vaan kaupungissa uskaltaa liikkua vapaasti. Nykyään Belfast on moderni ja trendikäs ja täynnä erinomaisia ravintoloita ja baareja. Belfastin satamassa komeilevat Titanicin rakennuttaneen Harland and Wolff (H&W) telakan keltaiset pukkinosturit hallitsevat kaupungin horisonttia, muistuttaen laivan surullisenkuuluisasta kohtalosta.
Belfastin ja Londonderryn välissä kulkee noin 190 km pitkä upea rannikkoreitti Causeway Coastal Route, jonka kohokohtia ovat mm. Carrickareden saarelle kulkeva riippusilta sekä Unescon maailmanperintökohde Giant’s Causeway, yli 50 miljoonaa vuotta vanha kalliomuodostelma. Pohjois-Irlannin maisemissa järjestetään myös Game of Thrones –retkiä ja esimerkiksi puiden reunustama tie The Dark Hedges on suosittu pysähdyspaikka. Dublinista käsin Pohjois-Irlannin helmet ehtii nähdä päivässä.

Lue vinkit Belfastiin

Achill Island. Kuva: Moona Laakso

IRLANNIN LÄNSIRANNIKKO

Irlannin länsirannikolla Pohjois-Irlannin rajalta Derrystä eteläiseen Kinsaleen kulkee 2500 kilometrin pituinen maailman pisin yhtenäinen maisematie, Wild Atlantic Way. Auto kannattaa vuokrata, jotta reitistä saa kaiken irti.
Villin länsirannikon tuuliset olosuhteet mahdollistavat erinomaiset puitteet surffaukselle. Kilometreittäin hiekkarantoja, merestä kohoavia jylhiä rantakallioita, musiikintäyteisiä kaupunkeja, hurmaavia kalastajakyliä ja aina yhtä vieraanvaraisia irlantilaisia – mm. näistä on Irlannin länsirannikko tehty.

Kilometreittäin hiekkarantoja, merestä kohoavia jylhiä rantakallioita, musiikintäyteisiä kaupunkeja, hurmaavia kalastajakyliä ja aina yhtä vieraanvaraisia irlantilaisia – mm. näistä on Irlannin länsirannikko tehty.

Surffaaja Inch Beachilla. Kuva: Moona Laakso
Surffaaja Inch Beachilla. Kuva: Moona Laakso

Jylhät rantakalliot kuuluvat Irlannin länsirannikon maisemaan. Tunnetuimmat kalliot ovat Cliffs of Moher, mutta jos haluaa välttää turistimassat, on pohjoisessa Donegalissa sijaitsevat Slieve Leaguen rantakalliot hyvä vaihtoehto. 600 metrin korkeuteen merestä kohoavat Slieve Leaguen kalliot ovat Cliffs of Moherin kallioita korkeammat. Donegal on muutenkin kuvankaunista seutua.

Länsirannikolla tutustumisen arvoinen kaupunki on myös Galway. Vaikka kaupunki on suosittu matkailijoiden keskuudessa, sen viehätysvoima ei ole kärsinyt. Värikkäät suloiset talot, katusoittajat ja vilkas iltaelämä luovat kaupungille omanlaisensa iloisen tunnelman. Ilman autoa Galwayihin pääsee Dublinista helposti julkisilla. Länsirannikolle järjestetään myös päiväretkiä ja samalla näkee Cliffs of Moherin rantakalliot.
Kätevimmin Irlannin länsirannikkoon tutustuu omalla autolla, mutta bussilla pääsee suosituimpiin kohteisiin. Bus Éireannilla on myös “Open Road” bussipasseja, jonka avulla pääsee vapaasti tutustumaan länsirannikkoon. Bussilippu maksaa 60 € ja sillä voi matkustaa kolme päivää rajattomasti.

The Driftwood, Rosses Point. Kuva: Moona Laakso

MAJOITUS IRLANNISSA

Dublinista hotelli kannattaa varata hyvissä ajoin etukäteen riippumatta ajankohdasta, vaikka talvikuukausi onkin yleensä hiljaisin. Hotelliyötä voi olla vaikea löytää alle 100 € / yö, mutta jos on valmis majoittumaan kauempana keskustasta, hintatasokin laskee.

Booking.com

Irlannin maaseudulla matkustaessa majoitusta ei ole välttämätöntä varata etukäteen. Kuitenkin jos tiedät haluavasi johonkin tiettyyn paikkaan, jossa on vähän huoneita, kannattaa varaus tehdä etukäteen. Majoitusten hinnat Irlannissa vaihtelevat: mitä syrjemmässä, sen halvempi. Perustason b&b-majoitus kahden hengen huoneessa maksaa yleensä noin 60-80 € / yö.

Tripsterin majoitusvinkit Irlantiin.

Irlantilaiset merimiehet. Kuva: Moona Laakso

Irlantilaiset

Irlantilaiset ovat tunnetusti rentoa ja ystävällistä kansaa. Paikalliset ovat myös todella kohteliaita, mikä saattaa hämmentää suomalaista. Asiakaspalvelu onkin yleensä erittäin hyvää, ja usein myös huumorilla höystettyä.
Small talk kuuluu asiaan. Tämä saattaakin tuntua suomalaiselle hankalalta, mutta koita pinnistellä. Irlantilaiset rakastavat vitsailla, varsinkin toisen kustannuksella – tämä ei kuitenkaan tapahdu koskaan ilkeässä mielessä vaan päinvastoin, jos irlantilainen vitsailee sinusta, tiedät, että olet hänen mielestään hyvä tyyppi. Parasta on jos osallistut leikkiin keksimällä vastavuoroisesti jotakin nasevaa sanottavaa toisesta osapuolesta. Voi hyvinkin olla, että teistä tulee ystäviä. Ainakin teillä on hetken hauskaa. Ystäväseurueella on tapana tarjota kierroksia pubissa. Yksi siis ostaa tuopit kaikille. Jos olet irlantilaisten keskuudessa, muista tarjota kierros! Vaikka katolisuus on Irlannissa vahvasti läsnä, se ei matkailijalle juuri erityisesti näy. Taksikuski saattaa toivotella hyvää päivänjatkoa sanoilla ”God bless”, mutta siinäpä se.
Me suomalaiset tulemme hyvin toimeen irlantilaisten kanssa. Huulta heittävät irlantilaiset ovat pohjimmiltaan hieman ujoja kuten me suomalaiset ja huumorintajukin menee hyvin pitkälti yksi yhteen.

Irlantilaiset rakastavat vitsailla, varsinkin toisen kustannuksella – tämä ei kuitenkaan tapahdu koskaan ilkeässä mielessä vaan päinvastoin, jos irlantilainen vitsailee sinusta, tiedät, että olet hänen mielestään hyvä tyyppi.

Asukkaita Irlannissa on noin 4,8 miljoonaa. Heistä reilu puoli miljoonaa asuu pääkaupungissa Dublinissa ja runsas miljoona, eli lähes neljännes koko maan asukasluvusta, Dublinin alueella. Pohjois-Irlannin asukasluku on noin 1,8 miljoonaa ja noin 290 000 asuu Belfastissa. Irlannissa lähes joka kahdeksas asukas on ulkomaalaistaustainen. Suurin osa on EU-kansalaisia, isoimpana maahanmuuttajaryhmänä ovat puolalaiset.
Irlannissa on kaksi virallista kieltä: englanti ja iirin kieli. Pohjois-Irlannissa virallinen kieli on englanti. Iirin kieli on Irlannin ensimmäinen virallinen kieli, jonka englanti syrjäytti 1800-luvulla. Nykyään harva irlantilaisista puhuu sujuvasti iirin kieltä. Vain noin 5-10 prosentilla irlantilaisista on sujuva iirintaito, vaikka sitä opetetaan edelleen kouluissa. Yleisimmin iiriä puhutaan Irlannin länsirannikolla.

Nyky-yhteiskunta

Irlanti on ottanut viime vuosina isoja harppauksia kohti modernimpaa yhteiskuntaa. Merkittäviä hetkiä ovat olleet saman sukupuolen avioliiton hyväksyminen ja aborttilain höllentäminen. Irlanti oli ensimmäinen maa koko maailmassa, jossa samaa sukupuolta olevien avioliitto toteutui kansanäänestyksellä vuonna 2015. Vuonna 2018 myös aborttilaki uudistettiin kansanäänestyksen ansiosta. Irlannissa on ollut yksi Euroopan tiukimmista aborttilaista, jossa abortti on sallittua vain äidin hengen ollessa välittömässä vaarassa. Irlannissa tehdystä abortista on voitu tuomita 14 vuoden vankeuteen. Vuosittain noin 4000 naista matkustaa Iso-Britanniaan tekemään abortin. Kaikille se ei ole mahdollista. Mutta tätä kirjaa kirjoittaessa lakiin on tulossa muutos. Myös alkoholilakiin on tullut muutoksia. Ennen ei Irlannissa saanut tarjoilla alkoholia pitkäperjantaina. Nyt, 90 vuoden tauon jälkeen, pubit saavat olla auki.

Cliffs of Moher. Kuva: Moona Laakso

Irlannin luonto

Irlanti mielletään usein vihreäksi ja sitä se onkin. Vihreitä nummimaisemia riittää silmänkantamattomiin. Kuitenkin toinen hyvin näkyvä piirre Irlannin luonnossa on karu kivikkoisuus, etenkin rannikolla. Irlannin geologinen historia ulottuu 1,8 biljoonan vuoden päähän. Yli 60 miljoona vuotta sitten syntyneet Giant’s Causewayn basalttikolumnit Pohjois-Irlannissa ovat oiva esimerkki maan uniikeista kivimuodostelmista. Burrenin seutu länsirannikolla taas on ainutlaatuista sedimenttikivilajeista muodostunutta karua aluetta. Atlantin piiskaamat Aransaaret taas ovat aivan oma maailmansa erikoisine ilmastoineen ja huikeine kiviaitoineen. Irlannin rannikkoa hallitsevat dramaattiset rantakalliojyrkänteet, joista suosituin on Cliffs of Moher ja korkein Slieve League Donegalissa. Myös vuoria löytyy pitkin Irlantia. Vuoristoisin alue sijaitsee lännessä ja Irlannin korkein vuori Carrauntoohil kohoaa 1040 metrin korkeuteen. Vihreän lisäksi Irlannissa on myös ruskean sävyjä, sillä maasta löytyy paljon suoalueita. Varsinkin Mayossa ja Donegalissa ajaessa maisemaa värittävät ruskeiden eri sävyt.

Monet lintulajit viihtyvät Irlannissa ja niihin lukeutuvat useat merilinnut kuten lunnit, joita voi bongata tietyillä alueilla. Delfiinit ovat tuttu näky rannikolla ja myös valaita voi nähdä. Maaseudulla vastaan tulee vuohia ja lampaita, joskus myös kauriita. Myrkkyeläimiä ei saarella ole eikä yhtä ainutta käärmettä, kiitos St. Patrickin, joka ne saarelta karkotti.

Matkustaminen Irlantiin

Irlantiin ja Pohjois-Irlantiin matkustettaessa tarvitaan matkustusasiakirjana voimassaoleva passi tai henkilöllisyystodistus. Irlannin ja Pohjois-Irlannin välillä ei ole rajamuodollisuuksia.
Suorinta tietä lentää Helsingistä Dubliniin. Lentoaika on noin 3 tuntia ja menopaluun hinta vaihtelee noin 100–300 euron välillä. FINNAIR lentää päivittäin suoraan Helsingistä Dubliniin ja takaisin.

Irlannissa matkustaa kätevimmin autolla. Kuva: Moona Laakso

Matkustaminen Irlannissa

Kätevimmin Irlannissa liikkuu autolla. Vuokra-autolla pääsee paikkoihin, joilla ei julkisilla kulkuneuvoilla pääse. Valitettava fakta on se, että vaikka bussi ja juna saarella kulkevatkin, niillä pääsee liikkumaan vain rajoitetusti. Irlannissa toimii monia autovuokraamoja. Kätevintä saattaa olla vuokrata auto heti lentokentältä.

Ilman autoa Irlantia pääsee näkemään kätevimmin bussilla. Junallakin pääsee, mutta rajoitetummin kuin bussilla. Suoria yhteyksiä löytyy Dublinista mm. Belfastiin, Corkiin ja Galwayihin.

Järjestetyt retket ovat helppo vaihtoehto. Dublinista käsin pääsee tutustumaan länsirannikkoon ja Cliffs of Moherien jylhille kallioille päivässä. Pohjois-Irlannin helmet ehtii nekin nähdä päivässä.

Käytännön vinkit Irlantiin

Kaikki, mitä tarvitsee tietää Irlantiin matkustaessa: Pitääkö Irlannissa antaa juomarahaa? Onko Irlanti turvallinen? Miten pubit ovat auki?

LUE TRIPSTERIN IRLANTI-OPASKIRJA

Tripsterin 2019 julkaistusta Irlanti-opaskirjasta saat parhaat vinkit Irlannin-matkalle.

Kirja esittelee maailman pisimmän yhtenäisen rannikkotien roadtripin, paljastaa mistä löytyvät tunnettuja Cliffs of Moherin rantakallioita korkeammat kalliot ja vie Pentti Saarikosken pubikierrokselle Dubliniin ja Titanicin syntypaikoille Belfastiin.

Kaiken tämän voit lukea Irlannissa neljä vuotta asuneen Moona Laakson kirjoittamasta ja kuvaamasta Tripsteri Irlanti -opaskirjasta, jonka voit tilata Suomalaisesta tai Adlibriksestä! Suomen ulkopuolelle kirjan voi tilata Bookystä. Kirjan on kustantanut ReadMe (Bonnier) ja se on painettu Suomessa.

Tripsteri Irlanti -matkaopas

©Moona Laakso

Moona Laakso

Puoli sydäntä Irlantiin jättänyt vapaa toimittaja-kirjoittaja ja luovan kirjoittamisen ja kirjallisuuden opiskelija, joka oppi juomaan Guinnessia vasta palattuaan takaisin Suomeen neljä vuotta Dublinissa asuttuaan.

Lue lisää

Kommentit (0):

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *